Nahuatl eli nahuatli[1] on Meksikon tärkeimpiä alkuperäiskieliä. Se toimi Mesoamerikan lingua francana 600-luvulta aina 1500-luvun lopulle, jolloin espanja alkoi syrjäyttää sitä valloittajien myötä.[2] Nahuatl oli asteekkivaltakunnan kieli. Nahuatlia puhuvia kansoja olivat mm. tolteekit ja asteekit.[3] Latinalaisten aakkosten tultua käyttöön nahuatlille kehitettiin kielioppi. Nahuatl on yksi opiskelluimmista Amerikan alkuperäiskielistä.
Nahuatl | |
---|---|
Nahuatlin puhujamäärät Meksikossa osavaltioittain |
|
Oma nimi | nāhuatl, mexìcatlàtōlli |
Tiedot | |
Alue | Meksiko |
Virallinen kieli | Meksiko (kansalliskieli) |
Puhujia | 1,54 miljoonaa (2010) |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | INALI |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Uto-asteekkilaiset kielet |
Kieliryhmä | Nahuakielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | nah |
ISO 639-2 | nah |
ISO 639-3 | nci |
Meksikon vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nahuatlia äidinkielenään puhuvia oli yhteensä 1 544 968, mikä tekee siitä maan suurimman alkuperäiskansojen kielen.[4] Kahdeksan suurinta puhujien keskittymää osavaltiottain olivat Puebla (416 968), Veracruz (338 324), Hidalgo (221 684), San Luis Potosí (138 523), Guerrero (136 681), Estado de México (55 802), México (37 450) ja Tlaxcala (23 737).[5]
Nahuatl on muiden Meksikon alkuperäiskielten ohella tunnustettu Meksikon kansalliseksi kieleksi vuodesta 2003 alkaen.[6]
Fonologia
Nahuatlia äänetään hyvin pitkälti samalla tavalla kuin kirjoitetaankin. Äänteet ovat kutakuinkin samat kuin muissakin alueen alkuperäiskielissä.[7]
Vokaalit
Vokaaleja on nahuatlissa neljä kappaletta. Kaikista on olemassa sekä pitkä että lyhyt versio. /a, a:, e, e:, i, i:, o, o:/. Vokaalien kohdalla allofoneja ei ole käytännössä ollenkaan. Pitkiä vokaaleja merkitään nahuatlissa makroilla: ā, ē, ī ja ō.[7].
Konsonantit
Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|
tavallinen | lateraali | tavallinen | labialisoitunut | ||||
Nasaali | m | n | |||||
Klusiili | p | t | k | kʷ | ʔ | ||
Affrikaatta | ts | tɬ | tʃ | ||||
Kontinuantti | s | l | ʃ | (h) | |||
Approksimantti | j | w |
Lähde:[7]
H-kirjain esiintyy nahuatlissa ns. saltillona eli glottaaliklusiina. Mikäli H:ta seuraa U, se on glottaaliklusiililähde?. Kaikissa muissa tapaukissa se ääntyy kuten suomen H, mutta muutamissa murteissa H-kirjain muuttuu tällöin J:ksi (ääntäminen säilyy ennallaan).
Muuta huomioitavaa mm.
- LL: on pitkä L eli ääntyy kuten suomessakin. Ei siis palataalisena kuten espanjassa.
- KW: on labialisoitunut K, joka lasketaan omaksi äänteekseen
- TZ: ilmaisee äännettä [ts] ja on itsenäinen kirjain
- TL: on myös itsenäinen kirjain ja ilmaisee äännettä [tɬ]
- Äänne [w] esiintyy kolmessa muodossa: kirjaimena W, tavun alussa muodossa HU ja tavun lopussa muodossa UH
- X ääntyy aina [ʃ]
Sanapaino
Sanapaino lankeaa nahuatlissa yleensä toiseksi viimeiselle tavulle.
Kielioppi
Nahuatlia voidaan pitää polysynteettisenä kielenä, sillä kieli ei tunne sijamuotoja tai sukua. Omistussuhteet, luku yms. ilmaistaan nahuatlissa suffiksien avulla, jotka tuottavat toisinaan vaikeuksia.
Substantiivi
Substantiivit jaetaan nahuatlissa kahteen ryhmään sen mukaan, viittaavatko ne elollisiin vai elottomiin asioihin. Tässä jaossa tulee kuitenkin muistaa, että esim. sellaiset asiat kuten taivas käsitetään elollisiksi. Tämä jako vaikuttaa niiden suffikseihin ja on keskeisin asia substantiivien kohdalla nahuatlissa. Yleissääntö on, että mikäli substantiiviin ei ole liittynyt mikään suffiksi tai partikkeli, sen perässä on nk. absolutiivisuffiksi, joka ilmaisee käytännössä, että sana on perusmuodossa. Tämä suffiksi poistuu, kun sanaan liitetään muita suffikseja. Yleensä absolutiivisuffiksi on elollisilla substantiiveilla -tl ja elottomilla -li
Esim. ilhuicatl (taivas), mexihcatl (meksikolainen), calli (talo), tlalli (maa), tlapalli (punainen väri)
Klassissessa nahuatlissa vain elollisia substantiiveja voi muuttaa yksiköstä monikkoon, mutta nykyään elottomiakin asioita näkee monikossa suurimmissa murteissa. Tärkeimmät monikkoa ilmaisevat suffiksit ovat -tin ja -meh
Esim. cihtli (mummo) > cihtin (mummoja), coyotl (kojootti) > coyomeh (kojootit)
Sijaintia ilmaisevat suffiksit kiinnittyvät myös pääsanan jälkeen.
Esim. calli (talo) + -pan (-ssa/ -lla) > calpan (talossa)
Verbi
Verbin taivutus perustuu nahuatlissa siihen, että verbin eteen liitetään prefiksi ja verbin jälkeen suffiksi. Nämä liitteet muuttuvat sen mukaan, mikä aikamuoto ja persoona on kyseessä. Prefiksit ilmaisevat persoonia ja suffiksit aikamuotoja sekä tarvittaessa moduksia. Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.
Kirjakieli
Nahuatlinkielistä kirjallisuutta alettiin keräämään jo 1500-luvulla, kun kielelle luotiin espanjaan pohjautuva kirjakieli.[3][8]
Nahuatlia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[9]
Vaikutus muihin kieliin
Jotkut nahuatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi avokado (āhuacatl), tomaatti (tomatl), kaakao (cacahuatl), chili (chilli), suklaa (xocolatl) ja kojootti (coyotl).[10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.