käyttöjärjestelmä From Wikipedia, the free encyclopedia
Nextstep (tyyliteltynä NeXTSTEP) on oliopohjainen, moniajoa tukeva käyttöjärjestelmä, jota NeXT kehitti NeXT-tietokoneilleen. Käyttöjärjestelmän nimi kirjoitettiin vaihtelevasti NeXTStep ja NeXTSTEP. Nextstep 1.0 julkaistiin 18. elokuuta 1989, ja viimeisin julkaisu, versio 3.3, julkaistiin vuoden 1995 alussa.
NeXTSTEP | |
---|---|
Kehittäjä | NeXT |
Ohjelmointikielet | Objective-C |
Julkaistu | 1989 |
Viimeisin vakaa versio | 3.3 (1995) |
Ytimen tyyppi | Mikroydin |
Suoritintuki | Motorola 68000 -sarja, x86, SPARC, PA-RISC |
Käyttöliittymä | Display PostScript |
Lisenssi | kaupallinen |
Nextstep toimi aluksi NeXTin Motorola 68000 -sarjan muistinsuojausta tukeviin suorittimiin (68030, 68040) perustuvilla NeXT-koneilla (NeXTstation ja NeXTcube). NeXT-koneet mahdollistivat kehittynyttä äänen ja musiikin käsittelyä Motorola 56000-sarjan DSP:n avulla.
Perustaltaan se oli Mach-ytimeen ja BSD Unixin työkaluihin perustuva, mutta käytti graafisena käyttöliittymänään omaa Display PostScriptiin ja oliopohjaisiin kirjastoihin perustuvaa ratkaisuaan.[1][2][3]
Sovellusohjelmien pääasiallinen ohjelmointikieli oli Objective-C.[2]
Myöhemmin käyttöjärjestelmä siirrettiin myös x86, SPARC ja PA-RISC -suorittimille.
Ensimmäinen verkkoselain, WorldWideWeb, kehitettiin Nextstep-alustalla. Jotkut nykyisistä selaimista löytyvät ominaisuudet ja pikanäppäimet kuuluivat alun perin Nextstepiin ja HTML 1.0:n ulkoasua määrittävät elementit perustuivat sen käyttöliittymän tekstikomponentin ominaisuuksiin. Tim Berners-Leen NeXT-työasema oli myös maailman ensimmäinen web-palvelin.
id Softwaren tietokonepelit Doom ja Quake kehitettiin alun perin Nextstep 3.3:lla. Niiden kenttäeditorit DoomEd ja QuakeEd ohjelmoitiin Objective-C:lla.[4] Muita NeXT-alustalta lähtöisin olevia ohjelmia ovat Macromedia FreeHand ja Mathematican ensimmäiset graafiset versiot.
Nextstep 3.2:n julkaisun aikoihin 1993 NeXT liittoutui Sun Microsystemsin kanssa kehittämään OpenStepin, josta poistettiin sidonnaisuus NeXT-alustaan ja se standardoitiin ja siirrettiin Solarikselle ja Windows NT -alustalle. Tuote olisi toiminut yhteisenä rajapintana ja käyttöliittymänä näillä alustoilla. Myöhemmin Sun keskittyi kuitenkin kehittämäänsä Java-alustaan. 4. helmikuuta 1997 Apple Computer osti NeXTin 427 miljoonalla dollarilla ja kehitti Nextstepistä Rhapsody-projektissa Mac OS X:n perustan.
Nextstepin käyttöliittymä inspiroi myös Linux-käyttäjiä ja sen ulkonäköä matkittiin Afterstep ja Window Maker -ikkunanhallintaohjelmissa. OpenStep-standardista on tehty myös avoimen lähdekoodin toteutus GNUstep-projektissa, joka sai alkunsa erään ohjelman siirtämisestä Nextstepistä Unixille. GNUstep toteuttaa myös jotain Applen Cocoa-rajapinnan laajennuksista standardiin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.