Ammattiopisto Live, Leppävaaran toimipaikka, ennen: Näkövammaisten ammattikoulu on suomalainen ammatillinen erityisoppilaitos Espoon Leppävaarassa. Arlainstituutti oli suunnattu yksinomaan näkövammaisille. Oppilaitoksen nimenä on ollut vuosina 1990–2008 Arlainstituutti, 2009–2018 Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, 2018–2020 Ammattiopisto Live, Arlan toimipaikka ja vuodesta 2020 Ammattiopisto Live, Leppävaaran toimipaikka.[1][2]
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Ammattiopisto Live kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
| Ammattiopisto Live, Leppävaaran toimipaikka | |
|---|---|
| Sijainti | Kiannonkatu 2, 02650 Espoo |
| Tyyppi | ammatillinen erityisoppilaitos |
| Verkkosivut | |
Vuonna 1900 perustettiin Sokeain ystävät -yhdistyksen aloitteesta, senaatin ja Helsingin kaupungin apurahan turvin Kallion kaupunginosaan Sokeain miesten työlaitos, joka tarjosi työtilat ja työnohjausta muutamalle sokealle käsityöläiselle. Työnohjaus laajeni pikkuhiljaa muunkilaiseksi opetukseksi. Vuonna 1906 koululle valmistui uusi kivitalo niin ikään Helsingin Kallioon. Samalla laitokselle annettiin nimeksi sokeain miesten työkoulu. Lisänimenä oli "Arla", joka merkitsee "ani varhainen aamunhetki". Samoilla alueilla oli jo vuodesta 1892 toiminut sokeiden naisten työkoti. Vuonna 1951 nämä kaksi koulua yhdistyivät Sokeain ammattikouluksi, jota piti yllä yksityinen säätiö. Vuonna 1972 koulu muutti nykyiselle paikalleen Espoon Leppävaaraan ja siirtyi säätiöltä valtion omistukseen. Vuonna 1990 laitoksen nimeksi tuli Arlainstituutti, Näkövammaisten ammatillinen koulutus- ja kehittämiskeskus. Vuoden 2009 alusta alkaen koulu on ollut nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, kun Arlainstituutti yhdistyi Invalidisäätiön omistamaan Keskuspuiston ammattiopistoon, samalla kun sen ylläpitäjyys siirtyi opetusministeriöltä ORTON Invalidisäätiölle.
Perinteisimpiä koulusta valmistujien ammatteja ovat erilaiset käsityöammatit, kuten korin punoja tai harjojen ja siveltimien valmistaja. Myös hierojia koulutetaan edelleen, joskin perinteisissä "sokeiden ammateissa" toimii entistä vähemmän näkövammaisia. Vuonna 2000 yleisimmät täystyöllistettyjen näkövammaisten ammattiryhmät ovat kuntohoitaja, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti sekä erilaiset toimistotyön ammatit. Seuraavana tulevat teollisen työn ammatit, joiden osuus on laskeva. Sitten tulevat perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat. Viidentenä tulevat tietotekniikan erityisasiantuntijat, tukihenkilöt ja operaattorit.[3] Näkövammaisten tietotekniikan opetus aloitettiinkin Näkövammaisten ammattikoulussa jo 1970-luvun alussa. Toimistotyön ammateista ovat aiemmin olleet Arlankin koulutuksessa voimakkaasti edustettuina konekirjoittajat (esim. sairaalakonekirjoittajat) ja puhelunvälittäjät, jotka ovat sittemmin korvautuneet monenlaisilla asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammateilla. Samoin monenlaisiin hoitotyön ammatteihin, lähihoitajien lisäksi mm. urheiluhierojaksi on koulutettu useita. Musiikin alan erikoisammateista on esimerkki pianonvirittäjä. Tieto- ja viestintätekniikan ammattina opiskeltiin datanomiksi. Nykyisiä käsityön ammattinimikkeitä ovat mm. artesaani ja verhoilija. Nykyään ei voida siis enää puhua mistään erityisistä näkövammaisten ammateista, vaan näkövammaisia voidaan kouluttaa hyvin moniin ammatteihin yksilöllisten opetussuunnitelmien, saavutettavan oppimateriaalin ja kehittyneiden apuvälineiden turvin.
Uusi koulurakennus valmistui vuodenvaihteessa 2019–2020.[4] Koulurakennuksista osa tullaan peruskorjaamaan ja osa purkamaan.[5]
Päärakennus
Päärakennus (uudisosa)
Asuntolarakennus "Mäntylä"
Asuntolarakennus "Toukola"
Asuntolarakennukset (1992)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
