Remove ads
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jemina ”Mimmi” Bergh (1. syyskuuta 1845 Kuopio – 17. syyskuuta 1932 Oulu) oli suomalainen kirjailija ja tyttökoulun kollega ja johtajatar.
Limingan rovastin Julius Immanuel Berghin tytär Mimmi Bergh kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun ja seurasi myöhemmin opetusta Jyväskylän seminaarissa ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Oulussa hän opetti useassa koulussa ja toimi ensimmäisenä johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.
Bergh osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystyöhön, muun muassa Oulun diakonissakodin ja vankeinhoitoyhdistyksen toimintaan. Ollessaan opettajana Oulun lääninvankilassa hän kirjoitti kuusiosaisen sarjan Kertomuksia ja mietteitä vangeille vankilan yksinäisyydessä (1891–1892). ”Herätykseksi ja kehotukseksi” tarkoitetuissa vihkosissa Bergh suosittelee kurinalaista ja mukavuuksista karsittua elämäntapaa: mikään kärsimys ei ole turha, sillä maallisen vaivan palkka on iankaikkinen elämä taivaassa.
Teoksessa Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin (1889) Bergh käsittelee naisasiaa muun muassa avioliiton, uskonnon ja moraalisten kysymysten näkökulmasta. Ajatukset yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvoisuudesta olivat monella tapaa edellä aikaansa. Bergh kannatti tyttöjen koulutusta ja suhtautui suopeasti jopa yhteiskouluihin. Hänen näkemyksensä mukaan tytöistä tuli kasvattaa reippaita ja oma-aloitteisia kansalaisia, joilla olisi myös ”intelligenssiä” ja ”syvempää koulusivistystä”.
Mimmi Berghin muuta tuotantoa ovat palvelijoille suunnattu opas Palvelija-Kuvastin (1888) sekä Luetko raamattua ja miten luet? (1893). Lisäksi hän kirjoitti sanomalehtiin ja suomensi uskonnollisia teoksia ruotsista ja saksasta.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.