pieneliö From Wikipedia, the free encyclopedia
Mikrobi (< kreikk. μικρον (mikron) ’pieni’, βιοσ (bios) ’elämä’), mikro-organismi tai pieneliö on mikroskooppisen pieni eliö.
Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkeonit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja osa alkueliöistä. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja.
Mikrobit voivat koostua yhdestä solusta tai solurykelmästä. Esimerkiksi bakteerit ovat yksisoluisia, homeet kasvavat solurykelminä ja alkueläimet taas ovat monisoluisia.
Mikrobien koko vaihtelee virusten 0,01 mikrometrin ja ripsieläinten 0,2 millimetrin välillä. Mikrobeita on monen muotoisia. Kokit ovat pallomaisia mikrobeja ja basillit pitkiä ja kapeita. Käyriä bakteereita sanotaan vibrioiksi, ja kierteiset ovat sprillejä.
Mikrobeja esiintyy kaikkialla biosfäärissä, myös elämän kannalta äärimmäisissä olosuhteissa. Maailmassa mikrobeja on joidenkin biologien arvioiden mukaan noin 5 kvintiljoonaa.[1]
Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä.[2] Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta.[3]
Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Ihminen on käyttänyt mikrobeja jo tuhansien vuosien ajan elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilönnässä. Bakteerien aiheuttamaa käymistä ja maitohapon muodostumista käytetään muun muassa hapanmaitotuotteiden, juustojen, hapanleivän ja kestomakkaroiden valmistuksessa sekä kasvistuotteiden kuten hapankaalin ja suolakurkkujen hapattamisessa. Maitohappobakteereita lisätään elintarvikkeisiin myös terveysvaikutteisista syistä. Niitä voidaan nauttia suoliston bakteeriflooran vahvistamiseksi.[4]
Viruksia käytetään muun muassa rokotteiden kehittämisessä.[4]
Homeita käytetään monien orgaanisten happojen ja entsyymien tuotanto-organismeina. Joitain lääkkeitä, kuten penisilliiniä, on valmistettu homeiden avulla. Meijeriteollisuus käyttää homeita esimerkiksi homejuustojen valmistuksessa.[4]
Oluiden ja viinien valmistuksessa hyödynnetään hiivan kykyä muodostaa sokereista etanolia. Leivonnassa hiivaa käytetään taikinan nostattamiseen.[4]
Ihminen voi etenkin lapsuusiässään vahvistaa allergiaa aiheuttavien allergeenien sietokykyään ja immuunipuolustustaan altistamalla itsensä mikrobeille esimerkiksi oleskelemalla luonnossa tai maaseudulla, missä on enemmän mikrobeja kuin kaupungeissa.[2]
Patogeeneiksi kutsutut mikrobit aiheuttavat sairauksia. Mikrobit voivat aiheuttaa elintarvikkeen pilaantumisen tai elimistöön päästyään ruokamyrkytyksen. Virukset hajottavat isäntäsolunsa ja aiheuttavat oireita. Loiset elävät osan elämästään isäntäelämänsä elimistössä ja saattavat aiheuttaa tälle sairauden.[5]
Mikrobiperäiset tulehdukset lisäävät riskiä sairastua myöhemmin autoimmuunisairauksiin. Tulehdukset saattavat esimerkiksi häiritä ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, mikä puolestaan häiritsee auttajasolujen toimintaa.[6] Noin joka kuudennen syövän on havaittu johtuvan infektiosairaudesta. Syöpiä aiheuttavia mikrobeja ovat esimerkiksi helikobakteeri, papilloomavirus, hepatiitti B- ja C-virukset sekä Epstein-Barrin virus, jotka aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää sekä maha- ja maksasyöpää. Kehitysmaissa jopa puolet kasvaimista saattaa liittyä infektioihin, vauraissa maissa vain viitisen prosenttia.[7]
Kosteusvaurion seurauksena rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvavien homeiden, hiivojen ja bakteerien synnyttämät mikrobikasvustot voivat olla terveydelle haitallisia. Oireita ovat esimerkiksi silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet sekä yleisoireet kuten lämpöily. Altistumisesta voi seurata myös pitkäaikaissairauksia kuten astmaa.[8]
Ihmisessä olevia mikrobeja tapetaan tai niiden kasvua estetään ja hidastetaan mikrobilääkkeillä. Ne ovat joko toisen mikrobin tuottamia antibiootteja tai teollisesti valmistettuja lääkkeitä.[9]
Ruoan säilytyksessä mikrobien lisääntymistä pyritään estämään eri keinoin, kuten viemällä niiltä vesi (kuivaaminen) tai happi (tyhjiöpakkaus), hapattamalla, suolaamalla tai sokeroinnilla, hidastamalla niiden toimintaa (kylmäsäilytys tai pakastaminen), tai tuhoamalla niitä kuumentamalla (pastörointi) tai säteilyttämällä.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
