Merisää

Merisää (ruots. Sjörapport) on Yle Radio Suomen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille, jonka sisällön laatii Ilmatieteen laitos.

Tämä artikkeli käsittelee Yleisradion merisäätä. Merisäätiedotuksista yleisesti kerrotaan artikkelissa Säätiedotus merenkulkijoille.

Merisääennuste laaditaan joka päivä klo 5.50, 12.45 ja 18.50^[1]. Säätiedotus luetaan suomeksi Radio Suomessa päivittäin kello 5.50, 7.50, 12.45, 18.50 ja 21.50 sekä ruotsiksi Yle Vegalla pääsääntöisesti seuraavan tasatunnin uutislähetyksen yhteydessä, lukuun ottamatta keskipäivän lähetystä, joka lähetetään erikseen kello 12.45. Lisäksi pienveneilykaudella (touko–lokakuu) lähetetään Veneilysää (ruots. Båtvädret) päivittäin Radio Suomessa kello 15.50 ja Vegalla kello 16.00 uutislähetyksen yhteydessä.^[2]

Merisää on osa Yleisradion viranomaistiedottamista ja julkisen palvelun tehtävää.^[3] Ohjelmaa on lähetetty vuodesta 1926 lähtien, mikä tekee siitä yhden Yleisradion vanhimmista ohjelmista.^[4]

Lähetykset

Kaikki lähetykset luetaan Yleisradion toimituksesta Pasilasta, lukuun ottamatta arkipäivinä Radio Suomen Merisäätä kello 7.50 ja pienveneilykaudella myös Veneilysäätä kello 15.50. Tällöin lähetykset luetaan Radio Suomen aluetoimituksista

Lähetys	Säävaroitukset	Merisääennuste	Säähavainnot rannikkoasemilta	Meriveden- korkeudet	Aallonkorkeus	Jäätiedotus	Huomautukset
Merisää klo 5.50	kyllä	kyllä	osa	kyllä	ei	ei	Säähavainnot ja merivedenkorkeudet on mitattu klo 5.00.
Merisää klo 7.50	kyllä	kyllä	ei	ei	ei	ei
Merisää klo 12.45	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	Lähetyksen alussa säätiedotus maa-alueille Säähavainnot, merivedenkorkeudet ja aallonkorkeus on mitattu klo 12.00.
Veneilysää klo 15.50	kyllä	kyllä	ei	ei	ei	ei	Veneilysää lähetetään vain pienveneilykaudella toukokuusta lokakuuhun
Merisää klo 18.50	kyllä	kyllä*	kyllä	kyllä	kyllä	ei	Säähavainnot on mitattu klo 18.00. *sis. 2 vrk:n merisääennusteen[5]
Merisää klo 21.50	kyllä	kyllä*	kyllä	ei	ei	ei	Säähavainnot on mitattu klo 21.00. *sis. 2 vrk:n merisääennusteen[5]

Rakenne

Lähetykset koostuvat aina säävaroituksista ja merisääennusteesta. Monissa lähetyksissä luetaan myös säähavainnot rannikkoasemilta, merivedenkorkeudet merivedenkorkeuden mittausasemilta, aallonkorkeus Pohjois-Itämerellä ja jäätiedotus.

Säävaroitukset

Jäätäminen voi olla vaarallinen ongelma aluksille.

Merisäässä luetaan Ilmatieteen laitoksen antamat säävaroitukset tuulesta, aallokosta, merivedenkorkeudesta ja jäätämisestä eli jään kertymisestä aluksen rakenteisiin meriveden alijäähtymisen takia.^[6]

Merisääennuste

Merisääennusteessa kerrotaan Suomen lähialueiden ilmanpainealueiden sijainnit, niiden kulkusuunnat ja tulevan vuorokauden sääennuste merialueittain. Illan lähetyksissä luetaan lisäksi kahden vuorokauden merisääennuste, johon kuuluu tuuliennusteet nopeusluokittain ja niiden todennäköisyydet.^[5]

Merialueet

Annettaessa varoituksia ja ennusteita merialueille, käytetään kansainvälisesti sovittua Itämeren merialueiden jakoa. Suomen rannikko on jaettu seitsemään merialueeseen, joista osa on jaettu edelleen etelä- ja pohjoisosiin tai länsi- ja itäosiin.^[7]

Perämeri (B1) Perämeren eteläosa (B1S) Perämeren pohjoisosa (B1N) Merenkurkku (B2) Selkämeri (B3) Selkämeren eteläosa (B3S) Selkämeren pohjoisosa (B3N) Ahvenanmeri (B4W)

Saaristomeri (B4E) Suomenlahti (B5) Suomenlahden länsiosa (B5W) Suomenlahden itäosa (B5E) Pohjois-Itämeri (B7) Pohjois-Itämeren länsiosa (B7W) Pohjois-Itämeren itäosa (B7E)

Koska Saimaa on yhteydessä kanavan kautta mereen, annetaan sinne tuulivaroituksia ja -ennusteita. Saimaa jaetaan etelä- ja pohjoisosaan Savonlinnan kohdalta.^[7]

Säähavainnot rannikkoasemilta

Rannikkoaseman mittausinstrumentteja Marjaniemessä, Hailuodossa.

Merisäässä säähavainnot luetaan 38 rannikkoasemalta^[8], joista 36 sijaitsee Suomessa, yksi Ruotsissa (Gotska Sandön) ja yksi Virossa (Vilsandi). Kello 5.50 lähetyksessä luetaan säähavainnot ainoastaan Haapasaaren, Harmajan, Jussarön, Utön, Nyhamnin, Isokarin, Sälgrundin, Valassaarten, Tankarin ja Nahkiaisen rannikkoasemilta.

Rannikkoasemilta kerrotaan lämpötila celsiusasteina (°C), tuulitiedot, johon kuuluu tuulen suunta ilmansuuntien avulla kerrottuna ja tuulen nopeus metreinä sekunnissa (m/s), sanallinen säätyyppi ja näkyvyys kilometreinä (km).^[3] Kaikilta rannikkoasemilta ei kerrota kaikkia edellä mainittuja tietoja, mikä ilmenee seuraavasta Merisään rannikkoasemien luettelosta.

Nimi suomeksi	Nimi ruotsiksi	Kunta	Lämpötila	Tuulitiedot	Säätyyppi	Näkyvyys
Haapasaari	Aspö	Kotka	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Kotka Rankki	Kotka Rankö	Kotka	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Orrengrund	Orrengrund	Loviisa	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Emäsalo	Emsalö	Porvoo	kyllä	kyllä	ei	ei
Kalbådagrund	Kalbådagrund	Porvoo	kyllä	kyllä	ei	ei
Itätoukki	Östertokan	Sipoo	kyllä	kyllä	ei	ei
Harmaja	Gråhara	Helsinki	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Mäkiluoto	Makilo	Kirkkonummi	kyllä	kyllä	ei	ei
Bågaskär	Bågaskär	Inkoo	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Jussarö	Jussarö	Raasepori	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Hanko Tulliniemi	Hangö Tulludden	Hanko	kyllä	kyllä	ei	ei
Russarö	Russarö	Hanko	kyllä	kyllä	ei	ei
Vänö	Vänö	Kemiönsaari	kyllä	kyllä	ei	ei
Utö	Utö	Parainen	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Bogskär	Bogskär	Kökar	kyllä	kyllä	ei	ei
Vilsandi	Vilsandi	Saarenmaa, Viro	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Gotska Sandön	Gotska Sandön	Gotlanti, Ruotsi	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Rajakari	Notgrund	Turku	kyllä	kyllä	ei	ei
Fagerholm	Fagerholm	Parainen	kyllä	kyllä	ei	ei
Kumlinge	Kumlinge	Kumlinge	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Nyhamn	Nyhamn	Lemland	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Märket	Märket	Hammarland	kyllä	kyllä	ei	ei
Isokari	Enskär	Kustavi	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Kylmäpihlaja	Kylmäpihlaja	Rauma	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Tahkoluoto	Tahkoluoto	Pori	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Sälgrund	Sälgrund	Kaskinen	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Bredskäret	Bredskäret	Korsnäs	kyllä	kyllä	ei	ei
Strömmingsbådan	Strömmingsbådan	Maalahti	kyllä	kyllä	ei	ei
Valassaaret	Valsörarna	Mustasaari	kyllä	kyllä	ei	ei
Kallan	Kallan	Pietarsaari	kyllä	kyllä	ei	ei
Tankar	Tankar	Kokkola	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Ulkokalla	Ulkokalla	Kalajoki	kyllä	kyllä	ei	ei
Nahkiainen	Nahkiainen	Raahe	kyllä	kyllä	ei	ei
Raahe	Brahestad	Raahe	kyllä	kyllä	ei	kyllä
Oulu Vihreäsaari	Uleåborg	Oulu	kyllä	kyllä	ei	kyllä
Marjaniemi	Marjaniemi	Hailuoto	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Kemi I	Kemi I	Kemi	kyllä	kyllä	ei	ei
Ajos	Ajos	Kemi	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä

Ajos

Bogskär

Emäsalo

Haapasaari

Harmaja

Isokari

Jussarö

Kalbådagrund

Kallan

Kemi I

Kumlinge

Kylmäpihlaja

Marjaniemi

Mäkiluoto

Märket

Nahkiainen

Nyhamn

Orrengrund

Raahe

Rajakari

Rankki

Russarö

Strömmingsbådan

Sälgrund

Tahkoluoto

Tankar

Tulliniemi

Ulkokalla

Utö

Valassaaret

Bredskäret

Bågaskär

Fagerholm

Vänö

Vihreäsaari

Itätoukki

Rannikkosääasemat. Kartasta puuttuvat Vilsandi ja Gotska Sandön.

Merivedenkorkeudet

Merivedenkorkeudet ilmoitetaan seuraavilta 14:ltä Suomen rannikon vedenkorkeuden mittausasemalta eli mareografilta senttimetreinä (cm).^[9][8]

• Kemi
• Oulu
• Raahe
• Pietarsaari
• Vaasa
• Kaskinen
• Mäntyluoto
• Rauma
• Turku
• Föglö
• Hanko
• Helsinki
• Porvoo
• Hamina

Jäätiedotus

Pääartikkeli: Jäätiedotus

Kun Itämerellä tai Saimaalla on jäätä, luetaan keskipäivän lähetyksessä Ilmatieteen laitoksen jäätiedotus. Tiedotukseen kuuluu merialueiden jäätiedot, jäänmurtajien sijainnit, satamakohtaiset liikennerajoitukset ja niiden muutokset.

Merisäätietojen lukeminen

Pitkäaikainen radiotoimittaja Jommi Õunap kertoi vuonna 1993 Helsingin Sanomille merisäätietojen kuulostavan helpoilta lukea, mutta eivät sitä ole. Tärkeää on oikeanlainen painotus, selkeyttä tuova tauotus ja hieman vaihteleva rytmitys. Mittayksiköitä ja muita toistuvia sanoja voidaan jättää pois, jos on kiire ja seuraava ohjelma painaa päälle. Kovia tuulilukemia ja muita todellista vaaraa merkitseviä asioita korostetaan erityisesti. Merisään lukija seuraa rivejä usein kynällään tai muulla apuneuvolla ettei mikään tieto toistu, jää pois tai tule luetuksi väärän rannikkoaseman kohdalla.^[10]

Lähteet

1. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tekstiennusteet:+Tekstiennusteet - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 23.7.2022.
2. Ohjelmaopas Yle Areena. Yleisradio. Viitattu 29.5.2017.
3. Riikonen, Petteri: Merisää on radiotiedotteiden klassikko Elävä Arkisto. 8.10.2015. Yleisradio. Viitattu 24.2.2017.
4. Degerman, Risto: Merisää kirvoitti radionkuuntelijoiden runosuonta Yle Uutiset. 13.8.2014. Yleisradio. Viitattu 2.4.2017.
5. Tekstiennusteet Ilmatieteen laitos. Viitattu 2.4.2017.
6. Jäätämisvaroitukset 3.2.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.5.2017.
7. Merien ja Saimaan aluejako Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 30.12.2016.
8. Merisää | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 26.3.2021.
9. Vedenkorkeus - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 26.3.2021.
10. Sillantaus, Teppo: Kalbådagrund 0 etelä 9. Helsingin Sanomat, 19.3.1983, s. 47. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

• Merisää Yle Areenassa
• Merisää Ylen Elävässä arkistossa
• Käkelä, Klaudia: Näin soi Merisää-biisi – Ylen toimitusjohtaja tarttui mikkiin Yle Uutiset. 14.8.2015. Yleisradio.