From Wikipedia, the free encyclopedia
Marcelino García Toral (s. 14. elokuuta 1965 Villaviciosa, Asturia, Espanja) on entinen espanjalainen jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja. Hän on toiminut Villarrealin päävalmentajana marraskuusta 2023 lähtien.
 | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Marcelo García Toral | ||
| Syntymäaika | 14. elokuuta 1965 | ||
| Syntymäpaikka | Villaviciosa, Espanja | ||
| Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 178 senttimetriä | ||
| Seura | |||
| Seura | Villarreal | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Junioriseurat | |||
| Sporting Gijón | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1985–1989 | Sporting Gijón | 74 | (2) |
| 1989–1990 | Racing Santander | 32 | (4) |
| 1990–1992 | Levante | 48 | (1) |
| 1992–1994 | Elche | 49 | (1) |
| Yhteensä | 203 | (8) | |
| Valmennusura | |||
| 1997–1998 | Lealtad | ||
| 1998–2003 | Sporting Gijón B | ||
| 2003–2005 | Sporting Gijón | ||
| 2005–2007 | Recreativo | ||
| 2007–2008 | Racing Santander | ||
| 2008–2009 | Zaragoza | ||
| 2011 | Racing Santander | ||
| 2011–2012 | Sevilla | ||
| 2013–2016 | Villarreal | ||
| 2017–2019 | Valencia | ||
| 2021–2022 | Athletic Bilbao | ||
| 2023 | Marseille | ||
| 2023– | Villarreal | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Toral pelasi yhteensä kuusi kautta Espanjan eri sarjatasoilla. Ensiesiintymisensä pääsarjassa hän teki 22. joulukuuta 1985 ottelussa Celta Vigoa vastaan. Hän edusti suurimman osan pelaajaurastaan Sporting Gijónia.
Vuonna 2003 Toral siirtyi valmentamaan Sportingia, jota hän valmensi kaksi kautta. Seuraavaksi Toral siirtyi Recreativoon valmentajaksi ja kauden 2005–2006 jälkeen joukkue nousi Espanjan pääsarjaan. Seuraavana kautena hän valmensi Recreativon pääsarjan kärki kymmenikköön. Kauden jälkeen hän erosi Recreativossa päävalmentajan tehtävistä, ja siirtyi Racingin peräsimeen. Toral valmensi myös Racingissa menestyksellä ja joukkue sijoittuikin kauden päättytyä pääsarjan kuudennelle sijalle, joka oikeutti pääsyn UEFA Cupiin.
29. toukokuuta 2008 Toral siirtyi heikosti pelanneen Zaragozan valmentajaksi. Hän otti tavoitteekseen nostaa joukkue takaisin pääsarjaan.[1] Hän onnistui tavoitteessaan ja Zaragoza palasi kaudeksi 2009–2010 takaisin pääsarjaan. Vauhti pääsarjassa osoittautui kuitenkin kovaksi Toralin suojateille ja lopulta fanien hylkäämä valmentaja sai potkut joulukuun puolivälissä seuran hävittyä Athletic Bilbaolle 1–2. [2]
9. helmikuuta 2011 Toral palasi valmennustehtäviin, kun hänet nimettiin heikohkosti esiintyneen Racing Santanderin päävalmentajaksi.[3] Kauden päätteeksi hän siirtyi andalusialaisseura Sevillan päävalmentajaksi.[4] Marcelinon johdolla 2000-luvun aikana paikkansa La Ligan kärkikahinoissa vakiinnuttanut Sevilla pelasi vaisusti läpi syyskauden. Kun uusi vuosi ei alkanut sen paremmin, sai Marcelino potkut helmikuun alkupuolella 2012 Sevillan majaillessa liigassa vasta sijalla 11.[5]
Tammikuussa 2013 Marcelinosta tuli Segunda Divisiónissa pelaavan Villarrealin päävalmentaja.[6] Marcelinon johdolla Villarreal sijoittui sarjassa kakkoseksi ja nousi näin takaisin pääsarjaan. Kaudella 2013/14 menestys liigassa oli odotuksia parempaa ja seura sijoittui kuudenneksi. Sama hyvä menestys jatkui myös 2014/15, kun Marcelino luotsasi Villarrealin toistamiseen kuudenneksi. Copa del Reyssä joukkue taisteli tiensä välieriin saakka, kunnes hävisi FC Barcelonalle yhteismaalein 6–2. [7] Kaudella 2015/16 Villarreal jatkoi hyvää menestystään Marcelinon alaisuudessa ja sijoittui lopulta neljänneksi. Sijoitus oli seuran paras sitten kauden 2007/08 kakkossijan. Sijoituksen myötä Villarreal selvisi Mestarien liigan karsintoihin 2016/17. Seurajohto erotti Marcelinon yllättäen 10. elokuuta 2016 vain viikkoa ennen Mestarien liigan karsintojen alkua.[8]
Toukokuun lopulla 2017 Marcelino allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Valencian kanssa.[9] Marcelinon johdolla Valencia palasi kahden heikomman kauden jälkeen Espanjan pääsarjan kärkitaisteluun ja sijoittui kaudella 2017/18 neljänneksi. Sama sijoitus toteutui myös kaudella 2018/19. Espanjan cupin loppuottelussa 2019 Marcelino luotsasi Valencian 11 vuoden tauon jälkeen mestariksi, kun FC Barcelona kaatui 2–1.[10] Marcelino sai yllättäen potkut Valenciasta syyskuussa 2019, kun La Ligan kautta oli pelattu vain kolme ottelua.[11]
Tammikuussa 2021 Marcelinosta tuli Athletic Bilbaon päävalmentaja kesään 2022 ulottuvalla sopimuksella.[12] Marcelino luotsasi Athleticin tammikuussa 2021 Espanjan supercupin mestariksi. Cup pelattiin neljän joukkueen turnauksena, koska koronapandemia oli siirtänyt Espanjan cupin finaalin Athleticin ja Real Sociedadin välillä kevääseen 2021. Athletic voitti supercupissa Real Madridin ja finaalissa FC Barcelonan.[13] Liigassa Marcelino luotsasi Athleticin kaudella 2021/22 kahdeksanneksi. Kauden jälkeen hän jätti tehtävänsä.[14]
Kesäkuussa 2023 Marcelino siirtyi ensimmäistä kertaa valmentamaan Espanjan ulkopuolelle, kun Ranskan liigan Olympique Marseille palkkasi hänet päävalmentajakseen.[15] Marcelinon johdolla Marseille putosi Mestarien liigan karsinnoissa Panathinaikosia vastaan, mutta liigakausi alkoi vahvasti Marseillen pelattua viisi ensimmäistä otteluaan ilman tappioita. Seura ilmoitti kuitenkin 20. syyskuuta, että Marcelino valmennustiimeinen jättää seuran vain kolmen kuukauden jälkeen. Lähdön syynä olivat seuran kannattajien uhkaukset "sodasta" joukkuetta vastaan, mikäli Marcelino jatkaisi tehtävässään. Kannattajien mukaan uhkauksia ei ole esitetty.[16]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
