WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö. WWF:n pyrkimyksenä on pysäyttää ympäristön tilan huononeminen ja rakentaa tulevaisuutta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa.[2]
| Maailman luonnonsäätiö | |
|---|---|
| World Wide Fund for Nature | |
 |
|
| Perustettu | 29. huhtikuuta 1961 Morges, Sveitsi[1] |
| Toimiala | luonnonsuojelu |
| Päämaja |
 Gland, Sveitsi |
| Puheenjohtaja |
Pavan Sukhdev ( Intia) |
| Aiheesta muualla | |
| www.wwf.fi | |
Aluksi WWF keskittyi suojelemaan uhanalaisia eläinlajeja kuten tiikereitä ja jääkarhuja, mutta 1980-luvulta lähtien se on panostanut enemmän maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen. WWF pyrkii vaikuttamaan ympäristölainsäädännön kehittämiseen eri maissa ja kansainvälisten sopimusten tekemiseen, esimerkiksi päästöjen rajoittamiseen.
WWF:n kansainvälinen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2010 ecuadorilainen Yolanda Kakabadse, jonka edeltäjä oli Emeka Anyaoku.[3] Suomen WWF:n pääsihteeri on vuodesta 2009 lähtien ollut Liisa Rohweder.[4] WWF Suomi on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[5]
Historia
Alkuvaiheet
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain yksi viite |
WWF:n historia alkaa vuodesta 1960, jolloin eläintieteilijä Julian Huxleyn artikkeli julkaistiin englantilaisessa The Observer -lehdessä. Artikkeli käsitteli Huxleyn Afrikan-matkaa ja sitä mitä hän siellä oli nähnyt ja kokenut. Eniten Huxleytä huolestuttivat nykyisen Tansanian ja Zimbabwen alueet, jotka aikaisemmin olivat kuhisseet elämää. Yksi artikkelin lukijoista oli englantilainen liikemies Victor Stolan, joka kirjoittaessaan Huxleylle ehdotti varojen keräämistä Afrikan luonnonsuojeluun. Myös ornitologi Peter Scottin ja lintuharrastaja Guy Mountfortin mielissä oli herännyt sama ajatus.
Vuonna 1961 Scott, Mountfort ja luonnonsuojeluneuvoston puheenjohtaja Max Nicholson kokoontuivat Lontoossa ja luonnostelivat ehdotuksen niin sanotun luonnon punaisen ristin perustamisesta. He ehdottivat, että järjestön rahat käytettäisiin maailmanlaajuisiin luonnonsuojeluhankkeisiin, ja järjestö sai nimekseen World Wildlife Fund (WWF). WWF perustettiin elvyttämään ja auttamaan jo sukupuuttoon kuolemassa olevia kasvi- ja eläinlajeja sekä parantamaan luontoa keräämällä varoja luonnonsuojeluun. Järjestön logon inspiroi Lontoon eläintarhan uusi asukas, isopanda nimeltä Chi-Chi. Peter Scott suunnitteli WWF:n kuuluisan pandalogon Gerald Wattersonin luonnosten pohjalta.
Ensimmäiset WWF:n varat saatiin lahjoituksina ja ensimmäinen toimisto perustettiin Sveitsin Morgesiin. Yksi ensimmäisistä WWF:n tekemistä lahjoituksista luonnon hyväksi oli tiehöylän ja ruohonleikkurin lahjoittaminen kenialaiselle Masai Maran luonnonpuistolle.[6]
WWF aloittaa toimintansa
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
11 kuukautta Victor Stolanin perustamisehdotuksesta allekirjoitettiin Morgesin manifesto (ohjelmajulistus) ja WWF aloitti toimintansa Sveitsistä käsin. Kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana WWF:n onnistui kerätä ja lahjoittaa lähes kaksi miljoonaa dollaria suojeluprojekteihin. Suurimman osan lahjoittajista muodostivat yksityishenkilöt, jotka olivat lähteneet liikkeelle villieläinten ahdingosta kertoneiden artikkeleiden innoittamina. WWF:n onnistui herättää toiminnallaan luonnonsuojelun merkitys monen länsimaalaisen ihmisen ajatusmaailmassa. Ensimmäisiä avustuskohteita olivat Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Galápagossaarten luonnon suojelemiseksi perustettu Charles Darwin Foundation. Doñanan kansallispuiston luominen Espanjaan oli myös yksi WWF:n suurhankkeista.
Vuonna 1970 perustettiin WWF:n 1001-rahasto silloisen puheenjohtajan, Hollannin prinssi Bernhardin aloitteesta. Rahasto sai nimensä siitä, että 1001 lahjoittajaa lahjoittivat kukin 10 000 dollaria rahastoon.
1970-luvulla WWF käynnisti ensimmäisen sademetsäkampanjansa, jonka tuotto meni sademetsien muuttamiseksi suojelualueiksi. Vuonna 1972 käynnistettiin Projekti Tiikeri, ja vuonna 1976 WWF aloitti mertensuojelukampanjan ”The Seas Must Live”, joka määritteli muun muassa suojelualueita valaille, delfiineille ja merikilpikonnille. Vuosikymmenen lopussa aloitettiin ”Pelastakaa sarvikuonot”, jonka tuotto meni sarvikuonojen salametsästämisen lopettamiseksi. WWF oli mukana perustamassa CITES-sopimusta, jonka tarkoituksena oli estää uhanalaisten kasvien ja eläinten salakuljettaminen ja kauppaaminen.
1980-luvun alkuun mennessä WWF:n kannattajien joukko noussut miljoonaan. WWF osallistui yhdessä ICUN:n ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) kanssa laatimaan Maailman luonnonsuojelun strategiaksi kutsuttua asiakirjaa. Sen tavoitteena oli toimia ohjenuorana ja siinä luonnosteltiin keinoja, joilla saatettaisiin luoda maailma, jossa kasvien, eläinten ja ihmisten olisi hyvä elää yhdessä. 1980-luvulla käynnistyi myös toiminta, jolla köyhien maiden velkoja muunnetaan luonnonsuojeluun ohjatuiksi varoiksi. Näin on saatu rahoitettua suojeluhankkeita muun muassa Filippiineillä, Sambiassa ja Boliviassa. WWF:n huomattua että nimi ”World Wildlife Fund” ei täysin vastannut toiminnan laajuutta, nimi vaihdettiin vuonna 1986 muotoon ”World Wide Fund For Nature”. Vanhaa nimeä jäivät käyttämään vain Yhdysvallat ja Kanada.
Yksi 1990-luvun suurimpia tapahtumia oli Yyhdistyneiden kansakuntien vuoden 1992 Rion ympäristökokous, jossa WWF oli mukana taivuttelemassa maailman hallituksia allekirjoittamaan maailman luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta käsittelevät sopimukset ja valvomaan, että sopimuksia noudatettaisiin tehokkaasti. Myös Forests Stewardship Councilin (FSC) perustaminen vuonna 1993 on WWF:n aikaansaannosta. Samana vuonna WWF:n uudeksi kansainväliseksi johtajaksi tuli Claude Martin. Samana vuonna valmistui myös suojelutyön uudelleenarviointi, jossa päädyttiin keskittämään toiminta metsien, sisävesien, rannikoiden ja merten suojeluun. Vuonna 1997 WWF oli mukana laatimassa Kioton sopimusta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Vuonna 1998 WWF julkaisi ensimmäisen katsauksen ihmisen vaikutuksesta maapallon ekosysteemiin eli Living Planet -selonteon.
Painopistealueet
WWF keskittyy työssään painopistealueisiin.[7]
Merien ja sisävesien suojelu
Mertensuojelussa tavoitteena on rehevöitymiskehityksen hidastaminen, öljyonnettomuuksien ehkäisy, eläinlajien suojelu sekä suojelualueiden perustaminen.[7]
Sisävesien suojelussa edistetään kosteikkojen, jokien ja järvien luonnon monimuotoisuutta. Suomen WWF:n tavoitteena on vähentää Itämeren rehevöitymistä ja suojella uhanalaisia lajeja, kuten kiljuhanhia ja Malawijärven kirjoahvenia.[7]
Uhanalaisten avainlajien suojelu
WWF:n mukaan lukuisia lajeja uhkaa elinympäristöjen tuhoutuminen, laiton kauppa, salametsästys sekä ympäristömyrkyt. Suomen uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi saimaannorppa ja ahma, ulkomaisia muun muassa isopanda ja valaat.[7]
Metsien suojelu
1970-luvulla käynnistetty projekti sademetsien suojelemiseksi on tuottanut tulosta, sillä monista keskisen Afrikan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan sademetsäalueista tehtiin suojelualueita. Myös mertensuojelukampanja sekä projekti tiikerien hyväksi ovat onnistuneet, sillä tiikerikanta on noussut kahdesta tuhannesta neljään tuhanteen. Myös CITES-sopimus on ollut ansiokas, sillä vuonna 2000 TRAFFICin ansiosta jäi miljardien dollareiden arvosta laittomasti pyydystettyjä villieläimiä ja uhanalaisia kasveja. Myös Boliviassa, Sambiassa ja Filippiineillä rahoitetut suojeluhankkeet ovat WWF:n aikaansaannoksia. Rion ympäristökokous kenties herätti maailman päättäjät ja liike-elämän johtajat tunnustamaan maailmaa uhkaavan ympäristökriisin. Kioton sopimuksenkin voimaansaattaminen on jatkunut sen perustamisesta eli vuodesta 1997 lähtien.
Ilmastonmuutoksen ehkäisy
Lokakuussa 2008 WWF ilmoitti arviostaan, jonka mukaan ilmasto lämpenee IPCC:n vuoden 2007 ennusteita nopeammin. WWF vaatii Euroopan unionilta ainakin 30 prosentin päästöjen vähennyksen vuosina 1990–2020. Nämä vähennykset vaadittiin EU:n sisällä. Lisäksi kehitysmaita tulisi tukea päästöjen vähentämiseen.[8][9][10]
WWF:n pääjohtajan James P. Leapen mukaan Suomi torjui ilmastonmuutosta lepsusti vuonna 2007. WWF selvityksen mukaan Suomi voi säästää ja tuottaa uusiutuvilla keinoilla 2,7-kertaisesti energiaa rakenteilla olevan ydinvoimalan kapasiteettiin verrattuna. Leape vastustaa ydinvoimaa sen riskien ja onnettomuusvaaran vuoksi. Leapen mukaan ydinvoimaa ei tarvita siirtymäratkaisuna, koska on jo olemassa teknologiaa, joka parantaa energiatehokkuutta.[11]
Kestävän kehityksen edistäminen
WWF:n tavoite on fossiilisesta energiasta ja ydinenergiasta luopuminen ja tehokas uusien uusiutuvan energian muotojen edistäminen. Järjestön mielestä se on mahdollista ja välttämätöntä ympäristön kannalta kestävän, turvallisen ja rauhanomaisen turvallisuuden takaamiseksi.[12][13]
Vuoden luontokirja
- Pääartikkeli: Vuoden luontokirja
WWF Suomi on järjestänyt Vuoden Luontokirja -kilpailun vuodesta 1978.
Arvostelu
WWF on kunnioitettu järjestö, mutta jotkut kokevat sen toiminnan liian konservatiiviseksi ja lempeäksi. WWF tekee paljon yhteistyötä eri yhtiöiden, kuten Stora Enson, kanssa.[14] Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, kuinka vapaasti WWF voi toimia, vaikka yhtiöt eivät suoraan sitä painostaisikaan.[15] Esimerkiksi vuonna 2003 alkanut eri luonnonsuojeluliittojen työ Lapin porometsien puolesta on johtanut osittaiseen moratorioon eli metsähakkuiden kieltoon, jonka WWF on hyväksynyt ja todennut Lapin työn tulleen tehdyksi. Samaan aikaan Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat ilmaisseet toimenpiteiden tulosten jääneen liian laihoiksi.
Suomen WWF julkaisi vuonna 2012 päivitetyn version kuluttajille tarkoitetusta Kalaoppaasta. Tämän seurauksena järjestö sai runsaasti arvostelua kalastajilta. WWF:n mukaan kalaoppaan suosituksilla pyritään siihen, että vaarantuneiden ja uhanalaisten kalalajien kannat vahvistuisivat siinä määrin, että kalastusta voisi tulevaisuudessa jatkaa kestävällä pohjalla. Itämeren kalastajien näkemyksen mukaan suositukset tekevät ammattimaisesta rannikkokalastuksesta taloudellisesti mahdotonta ja ohjaavat kulutusta tuontikaloihin. Kalastajat kokevat myös, että WWF haluaa säästää kalat hylkeiden ja merimetsojen ruuaksi.[16][17][18] Myös Ruotsissa kalastajat arvostelivat WWF:n suosituksia.[19]
Lokakuussa 2019 Suomen WWF käytti kuvamanipuloitua valokuvaa uutiskuvana edistääkseen kouluille ja koululaisille suunnattua päivätyökeräyskampanjaansa.[20]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
