vuosina 1980–1994 käytössä ollut matkustaja-autolautta From Wikipedia, the free encyclopedia
M/S Estonia (aiemmilta nimiltään Viking Sally, Silja Star ja Wasa King) oli vuonna 1980 käyttöönotettu, Itämerellä liikennöinyt matkustaja-autolautta, joka upposi 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 henkeä.
| M/S Estonia | |
|---|---|
 M/S Estonian pienoismalli. |
|
| Tyyppi | matkustaja-autolautta |
| Lippuvaltio |
 Viro |
| Kotipaikka | Tallinna |
| IMO-numero | 7921033 |
| Tunnuskirjaimet | ESTE |
| Aiemmat nimet |
M/S Viking Sally (1980–1990) M/S Silja Star (1990–1991) M/S Wasa King (1991–1993) |
| Aiemmat operaattorit |
Viking Line (1980–1990) Silja Line (1990–1991) Wasa Line (1991–1993) |
| Omistaja | Estline |
| Rakennustelakka | Jos L. Meyer Werft, Papenburg, Saksan liittotasavalta |
| Rakennusnumero | 590 |
| Tilattu | 17. syyskuuta 1979 |
| Kölinlasku | 18. lokakuuta 1979 |
| Vesillelasku | 26. huhtikuuta 1980 |
| Luovutettu | 29. kesäkuuta 1980 |
| Status | upposi Itämerellä 28. syyskuuta 1994 |
| Tekniset tiedot | |
| Kansien määrä | 10 |
| Pituus | 155,4 m |
| Leveys | 24,2 m |
| Syväys | 5,6 m |
| Bruttovetoisuus | 15 598 brt |
| Nettovetoisuus | 8 372 nrt |
| Koneisto | 4 × MAN 8L 40/45 -dieselmoottoria |
| Koneteho | 17 652 kW |
| Jääluokitus | 1A |
| Nopeus | 39 km/h |
| Nopeus | 21,2 kn |
| Hyttipaikkoja | 1 200 henkilölle |
| Matkustajia | 2 000 |
| Autokapasiteetti | 460 henkilöautoa tai 52 rekkaa |
| Lähteet | [1][2] |
Alus valmistui keväällä 1980 saksalaiselta Meyer Werftin telakalta Papenburgissa[3] ja aloitti samana vuonna liikenteen Viking Sally -nimisenä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma-reitillä. Estonian rakenne muistuttaa M/S Diana II:n (nyk. M/S Bluefort) rakennetta, mutta laivat eivät ole varsinaisia sisaraluksia lukuun ottamatta pääkannen alapuolista osaa[3]. Laiva vaihtoi useita kertoja omistajaa ja nimeä. Viimeiseksi, vuoden 1993 alusta alkaen, se kuului virolais-ruotsalaiselle Estline-varustamolle ja liikennöi nimellä Estonia Tallinnan ja Tukholman välillä.
Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 vastaisena yönä Itämerellä kansainvälisellä vesialueella, noin 40 kilometriä Utöstä eteläkaakkoon. Kyseessä oli suurin rauhanajan merionnettomuus 1900-luvun Euroopassa kuolonuhrien määrällä mitattuna.
Estonian autokansi oli läpiajettava. Autokansi oli jaettu kahtia keskilaipiolla pituussuunnassa. Keulaportti oli visiirityyppinen, ja autolautan perässä oli kaksoisperäportit.
Estonia toimi seuraavilla nimillä, varustamoilla ja reiteillä[11]:
M/S Viking Sally luovutettiin Viking Linen toiselle suomalaiselle osakasvarustamolle, Rederi Ab Sallylle, kesäliikenteen alkuun 1980.[12] Se oli valmistettu saksalaisen Jos L. Meyerin telakalla numerolla 590.[3] Valmistuttuaan alus asetettiin liikenteeseen Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille, jolla se palveli aina vuoteen 1990 asti.[12]
Rederi Ab Sally oli luopunut Viking Linen liikennöinnistä 1980-luvun loppupuoliskolla, jolloin aluksen hoito siirtyi Rederi AB Slitelle. Liikennöinti jatkui edelleen Viking Linen alaisuudessa. Alus myytiin vuonna 1988 suomalaiselle laivanvarustamo Effoalle, mutta aikarahdattiin edelleen Rederi AB Slitelle käytettäväksi Viking Linen liikenteessä.
6. marraskuuta 1988 Viking Sally ajoi karille Tukholman saaristossa pelastaessaan merihätään joutunutta veneilijää. Alus sai potkurivian, mutta henkilövahinkoja ei tullut.[13]
Keväällä 1990 Viking Sally nimettiin uudelleen Silja Stariksi, ja se aloitti liikenteen Silja Linen alaisuudessa Turku–Maarianhamina–Tukholma-välillä.[12] Silja Starin liikenne jatkui vuoden 1990 loppupuoliskolle asti, minkä jälkeen Silja Linen muut alusjärjestelyt korvasivat sen.
Vuoden 1991 alkupuolella alus uudelleennimettiin Wasa Kingiksi, ja se asetettiin Wasa Linen liikenteeseen Vaasa–Uumaja/Sundsvall-välille.[12]
Vuoden 1993 alussa Wasa King myytiin pois Suomesta käytettäväksi Estlinen liikenteessä Tallinna–Tukholma-reitillä. Alus nimettiin uudelleen Estoniaksi.[12]
10. heinäkuuta 1986 Viking Sallyn ollessa matkalla Tukholmaan aluksella tapahtui henkirikos, jossa Reijo Hammar murhasi tamperelaisen liikemiehen Antti Eljaalan puukottamalla ja kuristamalla. Hammar tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.[14]
Heinäkuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1987 Tukholmasta Turkuun matkalla olleella Viking Sallylla tapahtui vakava väkivallanteko, jossa tuntemattomaksi jäänyt henkilö surmasi 20-vuotiaan saksalaismiehen ja vahingoitti vakavasti 22-vuotiasta samanmaalaista naista. Tapaus ei selvinnyt,[14] mutta 33 vuotta myöhemmin, syyskuussa 2020, poliisi ilmoitti ratkaisseensa rikoksen ja siirtävänsä sen syyteharkintaan.[15] Kuulusteluissa rikoksesta epäilty vihjaili olevansa syyllinen ja kertoi muun muassa mahdollisesta henkirikoksen tekovälineestä, mutta hänellä ei ollut kuulusteluissa avustajaa, minkä vuoksi käräjäoikeus ja hovioikeus asettivat kuulustelukertomukset hyödyntämiskieltoon, jolloin syytteeltä putosi pohja pois[16] ja lopulta käräjäoikeuden vapauttava päätös jäi voimaan[17].
Matkustaja-autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kello 1.50 (UTC+2)[18] reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Arvioitu saapumisaika Tukholmaan oli 9.30, mutta virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan noin kello 1.15[19] Turun saariston eteläpuolella keulavisiiri repeytyi irti laivasta aaltojen voimasta, ja autokannelle alkoi tulvia vettä. Laiva kallistui aluksi noin 15 astetta ja pian sen jälkeen 30–40 astetta oikealle. Estonia lähetti hätäkutsuja kello 1.24–1.27 välillä, minkä jälkeen yhteys alukseen katkesi. Kallistuman vuoksi vettä tulvi sisään myös aaltojen rikkomista ovista ja ikkunoista kansilla 3–5, ja tämän jälkeen alusta ei olisi voitu enää pelastaa. Aluksen uppoaminen oli nopeaa ja väistämätöntä.
Aluksen keularampin kaide löytyi syyskuussa 2024. Se ei tuhoutunut ulkoisen sabotaasin vuoksi, eikä aluksen uppoaminen siten todennäköisesti johtunut sabotaasista. Kaide osoittaa senkin, että ramppi oli auki, sillä rampin ollessa kiinni kaide ei olisi voinut pudota aluksesta, koska se on normaalisti aluksen sisällä.[20]
Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 kuoli.[21] Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Miehistö oli pääosin virolaista, mutta joukossa oli myös venäläisiä, latvialaisia ja ukrainalaisia. Hylyn sijaintipaikka on noin 22 meripeninkulmaa (40 kilometriä) Utön saarelta eteläkaakkoon. Hylky lepää noin 80 metrin syvyydessä[22].
Estonian korvasi onnettomuuden jälkiseurauksena Estline-yhtiön Tallinna–Tukholma-reitillä M/S Mare Balticum.
Estonian hylky rauhoitettiin onnettomuuden löytymättä jääneiden uhrien viimeiseksi leposijaksi Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisellä sopimuksella helmikuussa 1995. Osapuolet sitoutuivat säätämään erityislait, joiden nojalla Estonian hautarauhan rikkomisesta rangaistaan sakolla tai vankeudella.[23]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
