Pariisin Luxembourgin puistossa on Albert Edelfeltin vuonna 1887 valmistunut öljymaalaus. Maalauksesta on tullut eräänlainen tunnuskuva Edelfeltin ja koko Suomen taiteen läheisistä yhteyksistä aikana, jolloin Pariisi oli koko taidemaailman keskus.[1] Teos on myös Edelfeltin suurikokoisimpia maalauksia ja merkittävä ulkoilmamaalaus.[2]
| Pariisin Luxembourgin puistossa | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Pariisin Luxembourgin puistossa |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | 1887 |
| Teostyyppi | öljymaalaus |
| Materiaali | öljyväri |
| Korkeus | 141,50 cm |
| Leveys | 186,50 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum, Helsinki |
| Koordinaatit | 60.17°N 24.9442°E |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuvaus
Maalaus kuvaa naisia ja leikkiviä lapsia Luxembourgin puiston hiekkakentällä. Kuvan naiset ovat yhtä lukuun ottamatta lastenhoitajia ja imettäjiä. Imettäjillä oli pitkä viitta ja rypytetty pitkänauhainen myssy. Vasemmalta toisena oleva harmaapukuinen nainen on kuvan ainoa äiti.[3] Naiset istuvat tuoleilla ja viettävät leppoisasti aikaa kauniina kesäpäivänä.[1] Etualan tytöllä on puinen vanne, jollaista tavattiin pyörittää kepillä. Keskivaiheilla tyttö ja kuvan ainoa poika leikkivät hiekkakakuilla ja taempana on meneillään hevosratasleikki.[3] Maalaus kuvaa samalla varakkaiden pariisilaisperheiden lasten elämää 1800-luvun lopussa.[2]
Pariisin Luxembourgin puistossa näytti Edelfeltistä itsestään liian ”aneemiselta kaljavelliltä” tuohon aikaan väri-iloa tulvivien impressionististen maalausten keskellä, vaikka hän sai siitä myös ylistäviä arvosteluja.[1] Tavoistaan poiketen Edelfelt oli pyrkinyt kuvaamaan maalauksessa ohikiitävää hetkeä impressionismille ominaiseen tapaan. Valaistus ja valon läikehtiminen onkin näkyvästi mukana kuvassa ja Edelfelt teki paikan päällä paljon luonnoksia. Hän maalasi kuitenkin lopullisen teoksen suurelta osin kotona Haikossa, joskin osin ulkoilmamaalauksena.[2][4] Edefelt sovelsi työssä kuitenkin vapaampia maalauksellisia keinoja. Hän esimerkiksi teki maalaukseen värillisen alusmaalauksen sekä käytti kontrastia luovia vastavärejä.[1] Impressionistisesta hetkellisyydestä huolimatta maalauksessa erottuvat hyvin vaatteiden kankaat ja materiaalin tuntu.[1] Etualan varjossa olevat hahmot on maalattu pikkutarkimmin.[2]
Edelfelt oli näihin aikoihin jo jokseenkin tunnettu tekijä Pariisin taidemaailmassa asuttuaan kaupungissa kymmenen vuotta. Onkin yllättävää ettei hänen tuotannossaan ole muita suurikokoisia Pariisi-aiheisia teoksia. Syynä lienee se, että Pariisin verisessä taidekilpailussa saattoi erottua edukseen paremminkin pikanteilla ja eksoottisilla suomalaisaiheilla.[1]
Teoksen vaiheita
Luxembourgin puistossa pantiin esille ensimmäisen kerran Galerie Petit’n näyttelyyn toukokuussa 1887.[1] Se kuului Pariisissa aikuiselämänsä asuneen Viktor Antellin kokoelmiin. Nykyisin maalaus kuuluu Ateneumin taidemuseon Antellin kokoelmiin, jonne se tallennettiin vuonna 1908. Viktor Antell testamenttasi maalauksen muun kokoelman mukana Suomen valtiolle, josta se päätyi Ateneumin kokoelmiin.[1][5]
Dokumentti
Maalauksesta on tehty vuonna 1987 Tapani Lundgrenin ohjaama ja Marjatta Levannon sekä Yrjänä Levannon käsikirjoittama 14 minuutin pituinen dokumenttielokuva Luxembourgin puistossa. Dokumentti perustuu Edelfeltin kirjeisiin ja se kertoo maalauksen syntyvaiheista. Kirjeissään Edelfelt kuvaa epätoivoa kun maalaus ei etene ja tyytyväisyyttä kun jokin yksityiskohta onnistui. Maalaus oli työn alla puolitoista vuotta.[6]
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
