Lodovico Ferrari
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lodovico Ferrari (tai Ludovico) (2. helmikuuta 1522 Bologna, Kirkkovaltio – 5. lokakuuta 1565 Bologna) oli italialainen matemaatikko. Hän löysi ensimmäisenä neljännen asteen yhtälön ratkaisukaavan.[1][2][3]
Lodovico Ferrari | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. helmikuuta 1522 Bologna, Kirkkovaltio |
Kuollut | 5. lokakuuta 1565 (43 vuotta) Bologna |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Algebra |
|
|
Ferrarin suku oli alun perin kotoisin Milanosta. Hänen isoisänsä oli paennut Pohjois-Italiasta Bolognaan. Ferrarin vanhemmat kuolivat hyvin nuorina, ja hänet otettiin 15-vuotiaana juoksupojaksi tunnetun italialaisen matemaatikon Gerolamo Cardanon palvelukseen. Cardano opetti Ferrarille, joka ei ollut saanut minkäänlaista kouluopetusta, oman kuvauksensa mukaan latinaa, kreikkaa ja matematiikkaa. Hän löysi Cardanon johdolla neljännen asteen yhtälön ratkaisukaavan. Cardano julkaisi tämän ratkaisun yhdessä kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaavan kanssa teoksessaan Ars magna de Regulis Algebraicis vuonna 1545.[1][2]
Tämän jälkeen Ferrari ryhtyi Cardanon puolesta kiivaaseen kiistaan Niccolò Fontana Tartaglian kanssa siitä, kumpi löysi ensimmäisenä neljännen ja kolmannen asteiden yhtälöiden ratkaisun. Kuuden painetun haasteen ja vastahaasteen jälkeen Ferrari ja Tartaglia kävivät 10. elokuuta 1548 julkisen väittelyn yhtälöistä, jonka voittajaksi julistettiin Ferrari. Menestys toi hänelle välittömästi mainetta, ja hän sai runsaasti tarjouksia eri virkoihin. Koska Tartaglia osoittautui taidoiltaan selvästi huonommaksi kuin Cardanon oppilas Ferrari, hän lähti Milanosta pakoon seuraavana yönä. Ferrari piti sittemmin julkisia luentoja matematiikasta Milanossa ja siirtyi Mantovan herttuakuntaan kardinaali Ercole Gonzagan palvelukseen verovirkailijaksi 1548–1556. Riitojen jälkeen hän joutui luopumaan tästä tuottoisasta virasta. Vuonna 1564 Ferrarista tuli Bolognan yliopiston matematiikan professori.[1][2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.