Leo I Suuri (k. 461) oli kirkonopettajana ja paavina 29. syyskuuta 440 – 10. marraskuuta 461.[1][2] Hän syntyi luultavasti Toscanassa.[1] Hän kehitti ajatuksen ”primus inter pares” (”ensimmäinen vertaistensa joukossa”), joka tarkoitti Rooman piispan ylivertaisuutta muiden piispojen suhteen. Leo tunnettiin tuotteliaana kirjoittajana, häneltä on jäänyt enemmän kirjeitä ja kirjoitelmia kuin yhdeltäkään muulta paavilta kuuden ensimmäisen vuosisadan ajalta.[3]
| Pyhä Leo I (Leo I Suuri) |
|
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Leo |
| Syntynyt | vuonna 400 Toscana, Italia |
| Kuollut | 10. marraskuuta 461 Rooma, Italia |
| Arvonimi | Kirkonopettaja |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 29. syyskuuta 440 |
| Paavius päättyi | 10. marraskuuta 461 |
| Edeltäjä | Pyhä Sixtus III |
| Seuraaja | Pyhä Hilarius |
Leo kehitti voimakkaasti teologisia perusteluja paavinvallalle, ja hänen aikanaan vakiintuikin käsitys paavin ylivallasta kirkon sisällä.[4] Hän katsoi paavinistuimen nauttivan Jumalan antamaa oikeutusta.[5] Leo I:n mukaan taivasten valtakunnan avainten luovutus ja Jeesuksen sanat apostoli Pietarille pätivät myös muihin Rooman seurakunnan johtajiin. Teologiassaan paaviuden ylivallasta Leo I nojautui Matteuksen evankeliumin sanoihin:
»18 Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.
19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.[6]»
Leo I:n mukaan taivasten valtakunnan avaimien luovuttaminen apostoli Pietarille merkitsi tämän kohottamista muiden apostolien yläpuolelle. Vastaavasti Leo katsoi Pietarin seuraajina pitämiensä Rooman piispojen eli paavien olevan muiden piispojen yläpuolella.[7] Vetoaminen teologiaan paavin asemasta poikkesi tietoisesti Konstantinopolin patriarkkojen vaatimuksista, jotka perustuivat pääosin poliittisille syille.[7]
Myös Länsi-Rooman keisari Valentinianus III tuki Leo I:n vaatimusta paavin ylivallasta kirkon sisällä asettumalla Leon puolelle tämän ja Arlesin piispan välisessä kiistassa.[7] Keisari määräsikin kiistan lopputuloksena, että apostoli Pietarille oli myönnetty ylimmän tuomarin virka sekä ylin hallintovalta kirkossa,[8] kuten myös korkein opetusvirka.[7][9]
Leo I nautti paavinkautensa aikana myös suurta maallista valtaa johtuen Länsi-Rooman keisarin aseman heikkoudesta. Leo I tunnetaankin hyvin hänen tapaamisestaan hunnikuningas Attilan kanssa. Kyseisessä tapaamisessa Leo I:n onnistui pysäyttää Attilan Italiaan suuntautunut sotaretki, mihin vallaltaan heikko keisari Valentinianus III ei ollut pystynyt.
Leo I oli myös ensimmäinen, joka esitti vaatimuksen paavin erehtymättömyydestä perustaen vaatimuksensa Raamattuun.[10] Idän kristinuskon näkemysten mukaan Rooman kaupunki oli vain yksi viidestä tasa-arvoisesta patriarkaatista, eikä täten Rooman piispan valta ollut muita piispoja korkeampi.[5] Paavin kunnia-asema tunnustettiin idässä, mutta samalla katsottiin ylimmän päätäntävallan kuuluvan ekumeenisille kokouksille eikä paaville.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
