paavi From Wikipedia, the free encyclopedia
Paavi Pyhä Leo IX (21. kesäkuuta 1002 – 19. huhtikuuta 1054 Alsace)[1] oli paavina 12. helmikuuta 1049 – 19. huhtikuuta 1054.[2] Hänen oikea nimensä oli Bruno d'Eguisheim-Dagsbourg.
| Pyhä Leo IX | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Bruno d'Eguisheim-Dagsbourg |
| Syntynyt | 21. kesäkuuta 1002 Eguisheim |
| Kuollut | 19. huhtikuuta 1054 (52 vuotta) Rooma |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 12. helmikuuta 1049 |
| Paavius päättyi | 19. huhtikuuta 1054 |
| Edeltäjä | Damasus II |
| Seuraaja | Victor II |
Leo oli kotoisin Ylä-Elsassista. Hänen perheensä oli aatelinen ja isänsä kautta hän oli sukua keisari Konrad II:lle. Hän opiskeli Toulin kaupungissa, jossa hänestä tuli ensin tuomioherra ja vuonna 1026 piispa. Jälkimmäisessä asemassaan hän teki tärkeitä palveluksia sukulaiselleen Konrad II:lle ja myöhemmin keisari Henrik III:lle. Samalla hänen intonsa Clunyn veljeskunnan levittämisessä teki hänestä tunnetuksi vakavana ja uudistamishaluisena kirkonmiehenä.
Paavi Damasus II:n kuoltua Wormsiin kokoontunut kokous valitsi Brunon seuraavaksi paaviksi. Sekä keisari että Rooman edustajat myöntyivät, mutta ennen myöntymistään Bruno vaati, että hänen tulisi mennä Roomaan, jossa papiston ja kansan tulisi virallisesti valita hänet. Bruno lähti matkalle pian joulun jälkeen. Hän tapasi Clunyn apotin, Hugon, Besançonissa, jossa hänen seuraansa liittyi nuori munkki Hildebrand, josta myöhemmin tuli paavi Pyhä Gregorius VII. Saapuessaan Roomaan pyhiinvaeltajan kaavussaan elokuussa hänet otettiin vastaan sydämellisesti ja vihkimystilaisuudessa hän otti nimekseen Leo IX.[1]
Leo IX oli vakuuttunut siitä, että Kristus oli suonut kristikunnan johtamisen ja ohjaamisen apostoli Pietarille sekä hänen seuraajilleen paavinistuimella. Luonnollisestihan asia oli jo tunnettu jo ajat sitten, mutta Leo IX oli yksi ensimmäisistä paaveista, jotka nostivat asian esille voimallisemmin. Täten häntä voidaan pitää aatteellisena oppi-isänä Gregorius VII:lle ja Innocentius III:lle.
Hänen ensimmäisiä julkisia toimiaan oli vuonna 1049 pidetty pääsiäissynodi, jossa papiston selibaatti (joka koski kaikkia apupapeista lähtien) vahvistettiin uudelleen ja jossa hän onnistui ainakin tekemään selväksi vastustuksensa kaikkea kirkollisten virkojen kauppaa kohtaan. Suurin osa loppuvuodesta kului Leolle tyypillisillä matkoilla Italiassa, Saksassa ja Ranskassa. Pidettyään kirkolliskokouksen Paviassa hän liittyi Henrik III:n seuraan Saksaan ja he kävivät yhdessä Kölnissä ja Aachenissa. Reimsissä hän piti ylemmän papiston kokouksen, jossa tehtiin monia uudistuksia koskevia päätöksiä. Mainzissa Leo piti kokouksen, johon osallistuivat Italian, Ranskan ja Saksan kirkonmiehet sekä Kreikan keisarin lähettiläät. Mainzinkin kokouksessa käsiteltiin simoniaa ja kirkon palveluksella olevien avioliittoa.
Palattuaan Roomaan hän piti (29. huhtikuuta 1050) toisen pääsiäissynodin, joka käsitteli Berengar Toursilaisen opetusten aiheuttamia ristiriitoja.[1] Samana vuonna hän piti alueellisia kirkolliskokouksia Salernossa, Sipontossa ja Vercellissä ja syksyllä hän vieraili Saksassa, josta hän palasi Roomaan pitääkseen kolmannen pääsiäissynodinsa. Tässä synodissa hän käsitteli simoniaan syyllistyneiden henkilöiden vihkimien pappien uudelleenvihkimistä.
Vuonna 1052 hän liittyi keisarin seuraan Bratislavaan ja yritti turhaan varmistaa unkarilaisten saamisen katolisen kirkon piiriin. Regensburgissa, Bambergissa ja Wormsissa paavin läsnäolo huomattiin upeiden kirkollisten menojen ansiosta.
Neljännen pääsiäissynodin jälkeen vuonna 1053 Leo suuntasi Etelä-Italian normanneja vastaan italialaisten ja saksalaisten vapaaehtoisten voimin, mutta hänen joukkonsa kärsivät täydellisen tappion Civitaten taistelussa 18. kesäkuuta 1053. Matkallaan Roomasta etelään hänelle kuitenkin osoitettiin alamaisuutta kaikin tavoin ja hänelle vannottiin uskollisuutta ja kuulaisuutta. Kesäkuusta 1053 maaliskuuhun 1054 häntä pidettiin arestissa Beneventossa. Leo IX kuoli pian Roomaan palattuaan 19. huhtikuuta 1054.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
