Remove ads
Lentävä hollantilainen (saks. Der fliegende Holländer) on Richard Wagnerin kolminäytöksinen ooppera.[1] Se esitetään kuitenkin tavallisesti ilman taukoja, yksinäytöksisen oopperan tapaan.
| Lentävä hollantilainen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Der fliegende Holländer | ||||||
| Määritelmä | Romantische Oper in 3 Aufzügen | ||||||
| Säveltäjä | Richard Wagner | ||||||
| Libretto | Richard Wagner | ||||||
| Pohjautuu |
Vanhaan taruun, Wilhelm Hauffin ja Heinrich Heinen runoihin |
||||||
| Tyylilaji | vakava romanttinen ooppera | ||||||
| Kieli | saksa | ||||||
| Kantaesitys |
2. tammikuuta 1843 Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden |
||||||
| Aikajana Richard Wagnerin oopperoista | |||||||
|
|||||||
Wagner on todennäköisesti samaistunut voimakkaasti tämän oopperan päähenkilöön. Myös hän koki itsensä kodittomaksi vaeltajaksi, joka etsii epätoivoisesti pelastusta "puhtaan" naisen rakkaudesta.
Toinen tärkeä inspiraation lähde Wagnerille oli hänen vuonna 1839 tekemä merimatka, jonka aikana hän koki hurjan myrskyn Skagerrakin salmessa, lähellä Norjan rannikkoa.
Saksan verbi "fliegen" viittaa tämän hollantilaisen yhteydessä nopeaan siirtymiseen paikasta toiseen. Oopperan taustalla olevan tarun mukaan hollantilaisen komentama laiva oli jopa niin nopea, että se ilmestyi kuin tyhjästä muiden laivojen rinnalle.
Remove ads
- Alkusoitto – Vorspiel
- Die Frist ist um (Hetki on koittanut) – Hollantilainen I näytös
- Summ' und brumm ('Kehruukuoro') – II näytös
- Johohoe! Johohohoe! – Sentan balladi II näytös
- Mögst mein Kind (Toivota vieras tervetulleeksi) – Daland II näytös
- Steuermann! Lass die Wacht ('Matruusikuoro') – III näytös
Pääroolit
Sivuroolit
Norjalaisia merimiehiä, norjalaisia tyttöjä, hollantilaisten merimiesten haamuja (kuoro)
| Rooli | Esittäjä |
|---|---|
| Kapellimestari | Richard Wagner |
| Hollantilainen | Johann Michael Wächter |
| Senta | Wilhelmine Schröder-Devrient |
| Daland | Friedrich Traugott Reinhold |
| Erik | Karl Risse |
| Mary | Thérèse Wächter |
| Dalandin perämies | Wenzel Bielezizky |
Aika: 1700 luku
Paikka: Norja (I näytös - Kallioinen suojapaikka Norjan rannikolla, II näytös - Huone Dalandin kodissa, III näytös - Kallioiden suojaama lahti, Dalandin koti taustalla)
Kesto: n. 2h 25 min. (I näytös 55 min., II näytös 60 min., III näytös 30 min.)
Vorspiel
Alkusoitto kokoaa kaikki oopperan johtoaiheet. Se on samalla musiikillinen kertomus oopperan sisällöstä. Musiikki alkaa myrskyävän meren motiivilla ja jatkuu Lentävän hollantilaisen ja vaellusmotiiveilla. Myrskyn jälkeen kuuluu pehmeä Sentan balladi eli lunastusmotiivi. Vuorottelevien hollantilaisen motiivin ja myrskyävän meren motiivin jälkeen seuraa kohtalon ja kuoleman kaipuun motiivit. Alkusoitto päättyy tunteelliseen lunastusmotiiviin.
Ensimmäinen näytös
Oopperan päähenkilö on hollantilainen merikapteeni, joka rangaistukseksi jumalanpilkasta on tuomittu ikuisesti harhailemaan maailman merillä. Tuomio ei ole kuitenkaan täysin ehdoton. Hollantilainen saa kerran seitsemässä vuodessa tilaisuuden astua maihin, ja mikäli hän onnistuu tuolloin löytämään vaimon, joka on uskollinen ja uhrautuvainen, päättyy rangaistus ja hollantilaisen piinattu sielu siirtyy tuonpuoleiseen rauhaan.
Oopperan alussa seitsemän vuotta on jälleen kulunut, ja hollantilainen purjehtii vuonoon Norjan rannikolla. Hänen mielialansa on synkkä, sillä hän tietää aiempien kokemustensa perusteella, että uskollisen vaimon löytäminen on lähes mahdotonta. Samaan vuonoon on aiemmin purjehtinut myrskyä pakoon norjalainen laiva, jota komentaa kapteeni Daland. Kun hollantilainen saa kuulla, että Dalandilla on naimaton tytär, hän esittelee Dalandille rikkauksiaan. Daland vakuuttuu siitä, että hollantilainen on hyvä sulhasehdokas hänen tyttärelleen.
Toinen näytös
Toisessa näytöksessä selviää, että Dalandin tytär Senta on jo pitkään haaveillut tutustuvansa hollantilaiseen. Hän on kuullut merimiesten tarinoita hollantilaisen onnettomasta kohtalosta ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että juuri hän on tuo hollantilaisen etsimä uskollinen vaimo. Kun Daland sitten esittelee matkalla tapaamansa hollantilaisen Sentalle, on tunnelma dramaattinen. Hollantilainen ja Senta tuntevat välittömästi kuuluvansa toisilleen ikuisesti.
Kolmas näytös
Kolmannessa näytöksessä on aluksi reipasta merimiestunnelmaa, kun Dalandin laivan miehistö juhlii kotiinpaluutaan. Juhliminen ja meluaminen herättävät hollantilaisen laivan miehistön, joka koostuu kammottavista haamuista. Seuraa laulukilpailu Dalandin merimiesten ja hollantilaisen haamujen välillä, jonka haamut voittavat. Sitten siirrytään seuraamaan Erikin ja Sentan välistä riitaa. Erik on mustasukkainen, sillä hän on pitänyt Sentaa morsiamenaan, ja nyt joku hollantilainen on vietellyt tämän. Hollantilainen kuulee Erikin puheet ja tekee niistä sellaisen äkillisen johtopäätöksen, että Senta on pettänyt häntä Erikin kanssa. Hän ryntää epätoivoisena laivalleen ja valmistautuu aloittamaan seuraavan seitsemän vuoden purjehduksen. Sentalle ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin heittäytyä rantajyrkänteeltä alas, jotta hänen äärimmäinen uskollisuutensa hollantilaiselle tulisi todistetuksi.
Hollantilaisen rangaistus on päättynyt. Lopussa yleisö näkee, kuinka aavelaiva uppoaa ja miten hollantilaisen sekä Sentan toisiaan syleilevät sielut nousevat taivaaseen, kohti ikuista rauhaa ja autuutta.
Remove ads
Lentävä hollantilainen ooppera esitettiin Turussa merimuseo Forum Marinumin edessä kesällä elokuussa 2005. Näyttämönä toimivat museolaivat fregatti Suomen Joutsen ja kolmimasto puuparkki Sigyn. Pääosassa esiintyi Turussa syntynyt oopperalaulaja, Suomen Wagner-seuran kunniajäsen, Matti Salminen. Esitys myös kuvattiin ja esitettiin myöhemmin televisiossa.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads