Vesijärven satama, viralliselta nimeltään Lahden satama, on nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva satama Lahdessa Vesijärven eteläosassa, noin kilometri kaupungin keskustasta luoteeseen. Vesijärven sataman eteläpuolella on Teivaan venesatama ja pohjoispuolella Niemen venesatama.
Myös Vesijärven satama on venesatama. Toisaalta se on reitti- ja tilausristeilyvesiliikenteen keskus. Satamassa on myös kesäaikana laiturissa pysyviä ravintolalaivoja. Lahden Sibeliustalo - konsertti- ja kongressikeskus - sijaitsee satama-alueella.
Vesijärven satama alkoi kehittyä liikenteelliseksi keskukseksi Vesijärven Päijänteeseen yhdistäneen Vääksyn kanavan ja Lahden rannikkoseutuun yhdistäneen Lahti–Riihimäki-rautatien valmistuttua 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Satamassa laajasti käsitettynä oli aikanaan kaksi rautatieasemaa: Niemen rautatieasema ja Vesijärven rautatieasema. Pohjoisempi Niemen asema palveli pääasiassa teollisuutta, kun matkustajaliikenne tapahtui Vesijärven aseman kautta. Vesijärven asema palveli myös aluksi kapearaiteisen Loviisan–Vesijärven rautatien henkilöliikennettä.
Lahden satamassa on paljon perinnealuksia, joiden omistajilla on Päijänteen Laivurit -niminen yhdistys.
| 1866 | 1885 | 1885 | 1871 | 1874 | 1876 | 1876 | 1892 | 1893 | 1896 | 1899 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| m/s Wilkas | m/s Aarre | m/s Murole | m/s Aurora | m/s Haapakoski | m/s Iiris | m/s Ukko | m/s Olka | m/s Tervaniemi | m/s Rasvanki | s/s Tapio |
Alun perin hinaajia ovat tukholmalaisella Wm. Lindbergin telakalla valmistunut m/s Wilkas. Tampereella Tammerfors Linne- och Järnmanufaktur A/B:llä rakennettu m/s Murole, Viipurissa Viipurin konepajalla valmistunut m/s Haapakoski ja Turussa Vulcanin telakalla valmistunut m/s Tapio. Matkustajahinaaja on Viipurissa rakennettu m/s Aurora.
M/s Aarre on alun perin tullivartioalus, jota on käytetty Perämerellä. Sen aikaisemmat nimet ovat s/s Wartio, s/s Mänttä III ja m/s Mänttä. Kahden ensimmäisen nimensä aikana se on olult höyrylaiva, steam ship - s/s.
M/s Iiris on ollut Ab Sandvikens Skeppsdocka:n Helsingissä rakentama matkustaja-alus, jonka ensimmäinen nimi on ollut Toivo.
M/s Olka on rakennettu Tampereen konepajalla huvialukseksi.
Varppaajia ovat olleet Varkaudessa rakennettu m/s Rasvanki ja J.D.Stenberg & Söner -konepajan Helsingissä rakentama m/s Tervaniemi.
| 1900 | 1900 | 1900 | 1902 | 1909 | 1910 | 1910 | 1913 | 1914 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| m/s Aino | m/s Kiri | m/s Panu | m/s Edit | m/s Pallas | m/s Harve | m/s Salome | m/s Jorma II | m/s Eilatar |
| 1919 | 1921 | 1921 | 1923 | 1927 | 1929 | 1930 | 1937 | 1938 | 1938 | 1938 | 1945 | 1949 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| m/s Pulp | m/s Liwia | m/s Pirttijärvi | m/s Olavi | m/s Pohu | m/s Pellonpää | m/s Gouwzee | m/s Honkaneva | m/s Iitinvirta | m/s Ruotsalainen | m/s Voikoski | m/s Hiekkaranta | m/s Mankala |
| 1950 | 1975 | 1976 | 1976 | 1978 | 1987 |
|---|---|---|---|---|---|
| m/s Roine | m/s Delfin | m/s Endla | m/s Helena | m/s Kippari | m/s Samantta |
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
