From Wikipedia, the free encyclopedia
La Muette de Portici (Porticin mykkä) on Daniel-François-Esprit Auberin vuonna 1828 säveltämä ooppera, joka kertoo napolilaisten kapinoinnista espanjalaisia vastaan 1600-luvulla. Portici on Napolin lähistöllä oleva kunta. Teoksen libreton on kirjoittanut Eugène Scribe.
| La muette de Portici | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Alkuperäinen nimi |
La muette de Portici Porticin mykkä |
| Säveltäjä | Daniel-François-Esprit Auber |
| Libretto | Eugène Scribe |
| Pohjautuu | napolilaisten kapinaan espanjalaisia vastaan 1600-luvulla |
| Kieli | ranska |
| Kantaesitys |
1828 Pariisi |
| Aikajana Auberin oopperoista | |
Oopperan libreton pohjana oli vapaustaistelija Tommaso Anellon Napolissa vuonna 1647 nostattama kapina Espanjan varakuningasta vastaan. Kapina oli voitokas, mutta Anello itse sai siinä surmansa. Libretto käsitteli aihetta kuitenkin niin vapaasti, että kaikkein oleellisinta lukuun ottamatta alkuperäisistä tapahtumista ei ollut oopperassa paljonkaan jäljellä.[1]
Ooppera koki ennennäkemättömän menestyksen, kun se esitettiin Pariisissa Pelletier-kadun teatterissa 28. helmikuuta 1828. Pariisissa oopperaa esitettiin kaikkiaan 505 kertaan vuoteen 1882 mennessä ja Berliinissäkin 285 kertaa vuoteen 1898 mennessä.
Teos kuvaa isänmaallisuuden ja vapaudenkaipuun viriämistä — kaikki eräänlaisena freskona napolilaisten joutuessa kärsimään espanjalaisten sortoa.
La Muette de Portici on Auberin koomisiin oopperoihin verrattuna epäyhtenäisempi, leikkisyys ja vakavuus ovat sen partituurissa toisinaan pahasti ristiriidassa. Toisaalta muiden muassa Richard Wagner piti sitä mestariteoksena ja hän ylisti etenkin orkesterin käsittelyä siinä.[1] Ooppera on kuitenkin nykyisin painunut lähes täydelliseen unohdukseen. Vain Marseillessa yritettiin sen esittämistä vuonna 1991, mutta esitys ei ollut kovinkaan suuri menestys ja se ei toiminut edes tekohengityksenä.
Suomessa ooppera esitettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1841, suomen kielellä vuonna 1874.[2]
Oopperan esitys Brysselin Théâtre de la Monnaiessa 25. elokuuta 1830 eli Alankomaiden kuninkaan Vilhelm Oranialaisen 59. vuosipäivän juhlallisuuksien yhteydessä laukaisi tapahtumaketjun, joka johti Belgian itsenäistymiseen Alankomaiden herruudesta. Kun lavalla laulettiin aariaa pyhästä isänmaanrakkaudesta (Amour sacré de la patrie), katsojat nousivat seisomaan ja ryntäsivät kadulle. Tapahtumaa pidetään Belgian vallankumouksen ja itsenäisyystaistelun alkuna.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
