LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (ruots. LokalTapiola) on suomalainen finanssiryhmä, joka muodostui Lähivakuutus- ja Tapiola-ryhmien yhdistyessä.[5] Se on yksi Suomen suurimpia rahastoyhtiöitä.[6] Ryhmän tuotteiden ja palveluiden joukkoon kuuluu vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen lisäksi sijoittamisen ja säästämisen palvelut.[7] Yrityksille tarjotaan myös riskienhallintaan ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä palveluita.[7]
| LähiTapiola | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Samalla puolella[1] |
| Yritysmuoto | Keskinäinen vakuutusyhtiö |
| Perustettu | 2013 |
| Avainhenkilöt |
Jari Eklund (yhtiöryhmän johtaja) Pekka Antikainen (liiketoimintajohtaja) |
| Kotipaikka | Espoo[2] |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | vakuutus-, sijoittaminen, rahoitus |
| Tuotteet | vahinkovakuuttaminen, henkivakuuttaminen, säästämisen ja sijoittamisen palvelut, henkilöstön palkitsemispalvelut, auto- ja konerahoitus |
| Liikevoitto | 494 milj. euroa (2023)(konserni)[3] |
| Nettotulos | 628 milj. euroa (2023) (konserni)[3] |
| Henkilöstö | noin 3 800 työntekijää (2023)[4] |
| Omistaja | asiakkaat |
| Kotisivu |
www |
LähiTapiola on asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee niin henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- kuin yhteisöasiakkaitakin.[7]
Vuonna 2023 yhtiöllä oli lähes 1,8 miljoonaa omistaja-asiakasta[8] ja se oli Suomen suurin liikennevakuutuksissa, toiseksi suurin vahinkovakuuttajana ja neljänneksi suurin henkivakuuttajana.[9]
LähiTapiolan pääjohtajana vuodesta 2020 toiminut Juha Koponen ilmoitti 29.5.2024 jättävänsä tehtävänsä. Pääjohtajan sijaisena toimivat hallituksen vt. puheenjohtaja Jari Eklund sekä pääjohtajan operatiivisia tehtäviä hoitava Pekka Antikainen.[10]
Yhtiöiden tausta
LähiVakuutuksen ja Tapiolan juuret ulottuvat 1700- ja 1800-luvuille. Lähivakuutuksen historia alkaa vuodesta 1770, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. Tapiolan juurina taas pidetään vuotta 1857, jolloin Paloapuyhtiö perustettiin.[11] Tapiolan suorista edeltäjäyhtiöistä Pohja perustettiin vuonna 1909 ja Aura vuonna 1917. Vuonna 1933 säädetyn lain keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä jälkeen paikallisia Lähivakuutusyhdistyksiä alkoi syntyä ympäri maata.[11]
Tapiola ja Lähivakuutus (1982–2012)
Tapiola syntyi Tapion nimipäivänä 18. kesäkuuta 1982, kun Aura ja Pohja yhdistyivät.[11] Vuonna 1983 Lähivakuutusyhdistyksistä koostuneen ryhmän yhteiseksi markkinointinimeksi tuli Lähivakuutus, jota käytettiin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.[11]
2000-luvulla Tapiola päätti laajentaa toimintaansa finanssipalveluihin. Ensin perustettiin Tapiola Omaisuudenhoito Oy ja Tapiola-rahastoyhtiö Oy, jotka yhdistyivät myöhemmin Tapiola Varainhoito Oy:ksi. Tapiola Pankki Oy aloitti toimintansa vuonna 2004.[11]
Vuonna 2011 jo aiemmin esillä olleet tunnustelut Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiosta avattiin ja aiesopimus fuusiosta allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Helmikuussa 2012 Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistyvänsä. Yhtiöiden hallintoneuvostot allekirjoittivat LähiTapiolan perustamissopimuksen ja toukokuussa yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion. Kesäkuussa kerrottiin, että uuden yhtiön markkinointinimeksi tulee LähiTapiola.[5]
LähiTapiolan alkuvuodet (2013–2014)
LähiTapiola-ryhmä aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2013.[5] LähiTapiolan pääjohtajana aloitti Erkki Moisander.[12] Fuusio oli Suomen taloushistorian suurimpia ja joidenkin mielestä myös vaikeimpia, sillä yritysten kulttuurit olivat hyvin erilaisia. Tapiola-ryhmä oli keskitetysti johdettu, asiantuntijavaltainen yritys, jossa silloinen pääjohtaja Asmo Kalpala käytti suurta valtaa. Yrityskulttuuri kuvailtiin kohteliaaksi ja akateemisia keskusteluja sisältäväksi.
Lähivakuutusta taas johdettiin hajautetulla mallilla, jossa valtaa käyttivät maakuntien itsenäiset vakuutusyhdistykset, jotka toimivat ketterästi ja yrittäjämäisesti. Moisanderin johtamassa yrityksessä harrastettiin suorapuheisuutta. Yhtiöitä oli yritetty fuusioda useita kertoja vuosien varrella ja kumpikin yritys oli yrittänyt turhaan yhdistyä Fennian kanssa. Yhtiöt pelkäsivät alan muuttuvan pankkivetoiseksi, sillä niiden kilpailija OP Ryhmä tarjosi pankkiasiakkailleen bonuksia, joita saattoi käyttää vakuutusmaksuihin. Fuusio toi kilpailuetua kovenevassa kilpailussa. LähiTapiolan synnystä vastasivat Kalpala, Moisander ja Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Ralf Wikström. Neuvotteluissa Lähivakuutuksen asema oli hyvä, sillä se ei tarvinnut fuusiota niin paljon kuin markkinaosuuttaan menettänyt Tapiola. Kalpalaa motivoi halu saavuttaa fuusio ennen eläkkeelle jäämistään. Lähivakuutuksen hallitus halusi säilyttää fuusiossa alueyhdistysten itsenäisyyden.
Käytännössä fuusio oli tasa-arvoinen, mutta muutosvastarintaa oli paljon.[13] LähiTapiola oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia ja sen markkinaosuus oli 25,6 %.[14] LähiTapiola-henkiyhtiö oli neljänneksi suurin henkivakuuttaja 7,9 % osuudellaan.[15]
Kesäkuussa Tapiola Pankki vaihtoi nimensä LähiTapiola Pankiksi.[16] Tapiola Pankki ja S-Pankki ilmoittivat 6.6.2013 fuusiosta osana suurempaa yhteistyökokonaisuutta S-ryhmän ja LähiTapiola-ryhmän välillä. S-ryhmä omisti uudesta pankista 75 % ja LähiTapiola 25 %.[17] Moisander onnistui synnyttämään yhteisen yrityskulttuurin muun muassa huomioimalla kaikkia tasa-arvoisesti, vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Lähitapiolalaiset omaksuivat Lähivakuutuksen taseeseen ja tuloslaskelmaan perustuvan johtamisen, joka toi yhtiöön kannattavuus- ja kustannustietoisuutta. Tapiolasta taas saatiin paljon uutta liiketoimintaa: henkivakuuttamista, pankkitoimintaa, jälleenvakuuttamista ja kansainvälisyyttä. Arvostuksen ja ymmärryksen kulttuurin syntymiseen vaikutti se, että tajuttiin osapuolten vahvuudet.[13]
Vuonna 2014 LähiTapiolassa aloitettiin strategiatyö, jossa oli mukana laaja ja keskusteleva johtajisto.[13] LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö yhdistyi vuoden 2014 alusta lähtien Eläke-Fennian kanssa. Uuden työeläkeyhtiön nimeksi Elo.[18] Toukokuussa S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[19]
LähiTapiola (2015–2019)
Vuonna 2016 LähiTapiola oli Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla, josta henkivakuutusyhtiön osuus oli noin 422 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolan hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 9,7 miljardia euroa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat S-Pankki, Elo ja Pihlajalinna. LähiTapiola työllisti noin 3400 henkilöä.[20]
Tammikuussa 2017 LähiTapiola kertoi uudistavansa strategiaansa pienentämällä rooliaan vakuutusyhtiönä ja tekemällä elämänturvasta toimintansa ytimen. Elämänturvalla tarkoitetaan turvallisuuden, talouden ja terveyden palveluja, esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutus, varainhoito ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.[21][20] Tavoitteena on olla entistä ennakoivampi, mistä on hyötyä sekä yhtiölle että omistaja-asiakkaille.[22] Kesäkuussa LähiTapiola ja terveysyhtiö Mehiläinen kertoivat aloittavansa strategisen yhteistyön.[23]
Toukokuussa 2018 LähiTapiola nosti omistusosuutensa Mehiläisestä yhdeksästä prosentista 20 prosenttiin.[24] Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisiä tuloksia Mehiläisen tuottaman terveyspalvelun hoitoketjuista. Mallissa asiakkaita hoitavat etähoitajat ja -lääkärit, jotka antavat tarvittaessa reseptejä tai lähetteitä. Alle 500 euron hoitoketjuissa etälääkärin käyttö tuotti 56 prosentin säästön. Yhtiö kertoi myös kokeilleensa työtapaturmiin liittyvissä hoitoketjuissa muutosta, jolla ihmisiä kannustettiin palaamaan töihin osittain työkykyisinä. Lupaavien kokemusten myötä LähiTapiola päätti ottaa mallin yleiseen käyttöön. Yhtiö hoiti vuosittain noin 50 000 työtapaturmaa.[25]
Moisanderin jäätyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa hänen seuraajakseen valittiin Juha Koponen, joka aloitti pääjohtajana vuonna 2020.[26][27]
LähiTapiola (2020–)
Elokuussa 2020 LähiTapiola kertoi nostavansa omistusosuutensa varainhoitoyritys Seligson & Co:sta 40 prosentista sataan prosenttiin.[28]
Tammikuussa 2021 aloitti toimintansa uusi alueyhtiö LähiTapiola Länsi-Suomi, joka syntyi LähiTapiola Lännen ja LähiTapiola Satakunnan yhdistymisestä.[29] Kesäkuussa kerrottiin, että LähiTapiola ja Elo myyvät osuutensa S-Pankista SOK:lle ja S-ryhmän alueosuuskaupoille.[30] Samalla S-Pankin omistaman FIM-yhtiön hallinnoimat 28 LähiTapiola-rahastoa päätettiin siirtää Seligson & Co -rahastoyhtiölle vuoden loppuun mennessä. Rahastopääoman arvo oli noin neljä miljardia euroa. Entuudestaan Seligson & Co -yhtiön hallinnoimien rahastojen arvo oli ollut noin kolme miljardia euroa. Siirto teki LähiTapiolasta yhden Suomen suurimmista rahastoyhtiöistä.[6]
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Finanssivalvonta hyväksyivät toukokuussa 2023 yrityskaupan, jossa LähiTapiola osti POP Pankki -ryhmältä 70 prosentin enemmistöosuuden POP Vakuutuksena tunnetusta Suomen Vahinkovakuutus Oy:stä.[31]
Elokuussa 2024 LähiTapiola kertoi luopuvansa koko omistuksestaan Mehiläisessä. Ensimmäiset sijoituksensa LähiTapiola teki Mehiläiseen 2017.[32] Terveysyhtiö Pihlajalinnasta LähiTapiola omistaa 27 prosenttia ja on kasvattanut omistustaan vuonna 2024.[33]
LähiTapiolan pääkonttori sijaitsee Espoon Tapiolassa.[34] LähiTapiola-ryhmä muodostuu vahinko- ja henkiyhtiöistä sekä varainhoitoa, rahoitusta ja kiinteistövarahoitoa tekevistä yhtiöistä ja 19 alueellisesta yhtiöstä. Vuonna 2023 ryhmällä oli noin 1,8 miljoonaa omistaja-asiakasta, noin 3 800 työntekijää ja yli 170 konttoria ympäri Suomea.[35]
LähiTapiola-yhtiöryhmään kuuluvat alueyhtiöiden lisäksi seuraavat valtakunnallisesti toimivat yhtiöt:[36]
- LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, jonka toimialaan kuuluvat kaikki vapaaehtoiset ja lakisääteiset vahinkovakuutukset
- LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, joka myy henki- ja säästöhenkivakuutuksia sekä täydentäviä eläkevakuutusratkaisuja yksityishenkilöille ja yritysasiakkaille
- LähiTapiola Varainhoito sijoittaa LähiTapiola-yhtiöryhmän omia varoja ja tarjoaa varainhoitopalveluja henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille[37]
- LähiTapiola Kiinteistövarainhoito hoitaa LähiTapiola-yhtiöryhmän sijoittaja-asiakkaiden kiinteistövarallisuutta ja vuokraa toimitiloja ja asuntoja
- LähiTapiola Rahoitus on erikoistunut ajoneuvojen ja koneiden rahoitukseen autoliikkeiden kautta
- LähiTapiola Palvelut tuottaa muille LähiTapiola-ryhmän yhtiöille muun muassa tuki- ja kehityspalveluita
- LähiTapiola Vaihtoehtorahastot hoitaa hallinnoimiensa kiinteistö-, pääoma-, velkapääoma-, osake- ja korkorahastojen vaihtoehtorahastoja
- Seligson & Co Rahastoyhtiö tarjoaa markkinaohjautuvan sijoittamisen palveluja
- Suomen Vahinkovakuutus tuottaa vakuutuspalveluja POP Vakuutus ja Säästöpankin vakuutukset -brändinimillä[38]
Ryhmän emoyhtiö on LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö.[7]
Yhtiöryhmän työeläkevakuutuskumppani on Elo.[39]
LähiTapiola alueyhtiöt
Syksyllä 2024 LähiTapiolalla oli 19 alueyhtiötä:[36]
|
|
LähiTapiola omistaa varainhoitoyritys Seligson & Co:n[28] ja on yksi Pihlajalinnan omistajista[40]. Lisäksi LähiTapiola-ryhmä omistaa osan vakuutusyhtiö Turvan takuupääomasta ja on näin ollen yksi Turvan omistajista.
- Vuonna 2019 LähiTapiola Varainhoito valittiin viidettä kertaa seitsemän vuoden aikana SFR Researchin instituutiosijoittajille tehdyssä kyselytutkimuksessa parhaaksi vastuullisen sijoittamisen varainhoitajaksi.[41]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
