Kuivajärvi (Suomussalmi)
kylä Suomussalmella From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuivajärvi on kylä Kainuun Suomussalmella, Vuokin alueella kunnan kaakkoisosassa, samannimisen järven rannalla. Suomussalmen keskustasta matkaa on noin 75 kilometriä.[1] Kuivajärvi ja sen koillispuolella sijaitseva Hietajärvi kuuluvat Vienan runokyliin, joista kerättiin aikoinaan suurin osa Kalevalan kansanrunoaineistosta.[2] Kylä voidaan laskea myös Vienan Karjalaan kuuluvaksi.[3] Kylissä asuu enää muutamia ihmisiä.[2]
Kuivajärvi kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin yhtenä talvisodassa lähes täysin poltetuista ja 1940-luvulla uudelleenrakennetuista Kainuun vienalaiskylistä. Kuivajärven ja siitä kolmisen kilometriä koilliseen rajan pinnassa sijaitsevan Hietajärven kylissä ovat säilyneet palamiselta ainoat sotaa edeltävät kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Läheisen Murhijärven Saunasaaren kalajamajat edustavat Museoviraston mukaan alueen arkaaisinta rakentamista maalattioineen ja pyöröhirsirakenteineen.[4] Kylät ja kylien lähiympäristön eräkulttuurimaisemat on luokiteltu myös maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi.[5] Vuonna 2001 muodostettiin Kainuun ympäristökeskuksen päätöksellä Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi-maisema-alue ensimmäisenä vuoden 1996 luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa[4].
Kuivajärvellä sijaitseva Domnan pirtti on vuonna 1964 rakennettu, paikallista hirsirakennusperinnettä mukaileva rakennus. Se siirtyi vuonna 2013 kunnalta yksityisomistukseen ja tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluita. Kylässä on myös Pyhälle Nikolaokselle omistettu pieni Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna.[2] Kuivajärven Kalmisaaressa sijaitsee 1920-luvulla käyttöön otettu Kuivajärven ja Hietajärven kylien hautaustamaa. Entinen hautausmaa sijaitsi Vuokkijärven Kalmasaaressa, mutta se jäi Suomen ja Neuvostoliiton väliselle rajalinjalle.[6]
Kahdeksan kilometrin mittainen Saarisuon luontopolku alkaa Saarivaara–Kuivajärvi-maantien (yhdystie 9124) levähdyspaikalta. Polku on osa pitkää Itärajan retkeilyreittiä.[7]
Hietajärven ja muiden rajaseudun vienalaiskylien ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti Venäjän puolelta asepalvelusta paenneita eli piekloita. Muuan Lari Siikow otti nimekseen Huovinen, palveli Ahtosella renkinä ja nai piikatyttö Toarien. Pari muutti asumaan Kuivajärvenniemelle ja alkoi viljellä maata.[4]
Tieyhteydet muualle Kainuuseen ja Suomeen olivat pitkään heikkoja: Kuivajärvelle tie (nyk. yhdystie 9124) valmistui vasta 1933 ja jatkettiin sieltä Hietajärvelle 1956.[4]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
