Kruunupyy
kunta Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kruunupyy (ruots. Kronoby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 340 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 752,69 km2, josta 0,00 km2 on merialueita ja 39,82 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 8,89 asukasta/km2.
| Kruunupyy Kronoby |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Kruunupyyn kunnantalo |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 288 |
| Hallinnollinen keskus | Kruunupyyn kirkonkylä |
| Perustettu | 1607 |
| Kuntaliitokset |
Alaveteli (1969) Teerijärvi (1969) |
| Kokonaispinta-ala |
752,69 km² 157:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 712,87 km² |
| – sisävesi | 39,82 km² |
| Väkiluku |
6 340 146:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 8,89 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,8 % |
| – 15–64-v. | 57,1 % |
| – yli 64-v. | 26,1 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 19,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 76,0 % |
| – muut | 4,9 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Malin Brännkärr |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • Kok. • PS • KD |
17 8 1 1 |
| www.kronoby.fi | |
Kunta on kaksikielinen: 83 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 16 prosenttia suomea. Nykyinen Kruunupyy on muodostunut 1. tammikuuta 1969, kun Kruunupyyhyn liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat. Kunnassa toimii Kokkola-Pietarsaaren lentoasema. Vuoden 1983 alussa Kruunupyy muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi, enemmistökielenään ruotsi.[7]
Kruunupyyn pitäjä
Kruunupyyn pitäjän katsotaan syntyneen 22. elokuuta 1607, jolloin kuningas Kaarle IX antoi Påraksen kappelin piiriin kuuluville miehille asiaa koskevan kuulutuksen.[8] Pitäjän nimi muistutti Kaarlen samana vuonna pidetyistä kruunajaisista. Päivää aikaisemmin Kaarle oli nimittänyt Kokkolasta kotoisin olevan papin Mårten Jacobin Kruunupyyn kirkkoherraksi.
Kruunupyyn kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1826. Kellotapulin arvellaan olevan 1660-luvulta.[9]
Kruunupyyn vaakuna
- Pääartikkeli: Kruunupyyn vaakuna
Kunnalle vahvistettiin uusi vaakuna 14. kesäkuuta 1974 kuntaliitoksen jälkeen, jossa Alaveteli ja Teerijärvi yhdistyivät Kruunupyyn kanssa 1969. Uuden vaakunan aihe on saatu kolmesta aiemmasta kunnanvaakunasta: aurankärki Alavetelin, apilaristi Teerijärven ja kruunu Kruunupyyn vaakunasta. Uuden vaakunan myötä 15. helmikuuta 1955 vahvistettu Kruunupyyn aikaisempi kunnanvaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi.
Kruunupyy sijaitsee Pohjanmaalla. Sen naapurikunnat ovat Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersören kunta ja Veteli.
Kunnassa on kaikkiaan 86 järveä. Niistä suurimmat ovat Luodonjärvi, Isojärvi ja Rekijärvisjön.[10]
Kruunupyyn Natura-kohteita ovat karut aapasuot Iso Ristineva ja Pikku Ristineva, tärkeä lintuvesi Laajalahti ja makeavesialtaaksi padotun Luodonjärven itäreunan lahdenpohjukka Hällörsfjärden.[11]
Kylät
Alaveteli (Nedervetil), Boholmen, Bråtö, Hopsala, Norrby, Poras (Påras), Söderby, Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät[12][13] (Småbönders), Ytterbråtö, Överbråtö.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kruunupyyssä oli 6 531 asukasta, joista 3 551 asui taajamissa, 2 952 haja-asutusalueilla ja 28:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kruunupyyn taajama-aste on 54,6 %.[14] Kruunupyyn taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kruunupyyn kirkonkylä | 1 737 |
| 2 | Teerijärvi | 1 008 |
| 3 | Alaveteli | 806 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Kruunupyyn suurimmat toimialat ovat palvelut, teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Kruunupyyn suurimpia työnantajia ovat pakkausmuovikalvojen valmistaja Rani Plast, logistiikka-alan yritys TL Trans sekä paperilautasten valmistaja Mini-Maid.[16] Laihian suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös betonielementtien toimittaja Tara Element ja ulkopaneeleja valmistava KH Wood[17]
Vuonna 2015 kunnassa oli 2 544 työpaikkaa. Niistä 14,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 45 % palveluissa ja 39 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 %), samoin alkutuotannon (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).[18]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Kruunupyyn väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 7 008 | |||
| 1985 | 7 121 | |||
| 1990 | 7 054 | |||
| 1995 | 7 025 | |||
| 2000 | 6 846 | |||
| 2005 | 6 800 | |||
| 2010 | 6 731 | |||
| 2015 | 6 682 | |||
| 2020 | 6 424 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[19] | ||||
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kruunupyyssä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
- Alavetelin seurakunta (ruots. Nedervetil församling)
- Kruunupyyn seurakunta (ruots. Kronoby församling)
- Teerijärven seurakunta (ruots. Terjärv församling)
Nämä seurakunnat muodostavat Kruunupyyn seurakuntayhtymän (ruots. Kronoby kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kruunupyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[21]
Kruunupyyssä on kahdeksan ruotsinkielistä peruskoulua ja lukio. Kunta ei kaksikielisyydestään huolimatta järjestä itse suomenkielistä opetusta (ollen vuodesta 2010, jolloin niin ikään ilman suomenkielistä koulua ollut Liljendal liitettiin Loviisaan, vuoden 2015 alkuun asti jolloin Korsnäs ja Luoto tulivat kaksikielisiksi, ainoa kaksikielinen kunta, jossa oli vain ruotsinkielistä opetusta), vaan suomenkieliset käyvät koulua Kokkolassa tai Kaustisella tai osallistuvat ruotsinkieliseen opetukseen.[22]
Vuoden 2017 alusta Kruunupyy on osa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitetta.[23]
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Kruunupyyssä vuonna 1999.[24]
Kruunupyyn kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Malin Brännkärr.[25] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 17 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[26]
- Johan Broända (1866–1947), maanviljelijä ja kansanedustaja[27]
- Nils-Anders Granvik (1944–2021), maanviljelijä ja kansanedustaja[27]
- Ragnar Granvik (1910–1997), kansanedustaja (RKP), maanviljelijä[27]
- Sara Jungersten (s. 1976), toimittaja ja kirjailija[28]
- Johannes Klockars (1867–1932), kunnallispoliitikko, kansanedustaja ja toimittaja
- Mona-Lisa Pursiainen o.s. Strandvall (1951–2000), pikajuoksija[29]
- Johan Storbjörk (1852–1932), kansanedustaja[27]
- Johannes Storbjörk (1872–1939), maanviljelijä ja kansanedustaja[27]
- Erik Vikström (s. 1941), Porvoon hiippakunnan piispa
- John Vikström (s. 1931), arkkipiispa
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
