Seuraavassa käsitellään Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä.
Kirkkoon voi Suomessa liittyä täysi-ikäinen henkilö, joka ei (eräin poikkeuksin) kuulu toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.[1] Alle 12-vuotias voidaan liittää kirkkoon vain, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi huoltajista on kirkon jäsen. 12–17-vuotias voi liittyä kirkkoon vanhempiensa suostumuksella, eikä vanhempien jäsenyyttä vaadita.[2]
Kirkkoon liittyminen synnyttää velvollisuuden maksaa kirkollisveroa seuraavasta vuodesta alkaen. Liittymisvuodelta veroa ei kuitenkaan peritä.[3]
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liitytään ottamalla yhteyttä kotikunnan paikallisseurakuntaan joko kirkkoherranviraston tai kirkon internetsivujen kautta. Kirkkoon liittyminen riippuu tilanteesta seuraavasti:[4]
- Alle 15-vuotiaat liitetään kirkkoon kasteen yhteydessä. Kirkon suositus on, että vauva kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä.[5]
- 15 vuotta täyttäneet, aiemmin kastamattomat henkilöt liittyvät kirkkoon kasteopetuksen ja sen jälkeisen kasteen kautta. Kasteopetus voidaan antaa rippikoulussa, joka käydään ennen kirkkoon liittymistä. Kasteopetuksen jälkeen annettu kaste vastaa konfirmaatiota, joskin varsinaiseen konfirmaatiotilaisuuteen voi myös osallistua erikseen.[6]
- 15 vuotta käyttäneet, jo aiemmin kastetut henkilöt liittyvät kirkkoon ilman uutta kastetta. Jos henkilö on kastettu mutta ei ole käynyt rippikoulua, on hänen ennen liittymistä käytävä rippikoulu tai aikuisrippikoulu tai saatava muu vastaava opetus. Jos rippikoulu on jo käyty, ei sitä käydä uudelleen. Tällöin kirkkoon liittymiseen riittää lomakkeen täyttäminen.
- Muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä ns. "oikein kastetut" tulevat evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi saatuaan opetusta ja tunnustettuaan evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen.
Monet lapsena kastetut käyvät noin 14–15 vuoden iässä rippikoulun, jonka jälkeen heidät konfirmoidaan. Rippikoulu tai konfirmaatio eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, sillä lapsena kirkkoon liitetty pysyy kirkon jäsenenä täyttäessään 15 vuotta.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymisen edellytyksenä on suomalainen henkilötunnus ja kotipaikka Suomessa. Liittyjän on myös erottava mahdollisesta aiemmasta uskonnollisesta yhdyskunnastaan. Kaksoisjäsenyyttä ei sallita kuin Suomen anglikaanisen kirkon kanssa.[7][1]
Kirkon jäsen kuuluu asuinpaikkansa mukaiseen seurakuntaan. Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon toimituksista, seurakunnan palveluista ja toiminnasta sekä äänestää seurakunnallisissa vaaleissa. Konfirmoidulla jäsenellä on oikeus toimia kummina ja kelpoisuus tulla valituksi kirkon virkoihin ja luottamustehtäviin. Kirkko perii jäseniltään jäsenmaksuna kirkollisveroa.
Liittyneiden määrä
Kirkkoon liittyneiden lukumäärä on hitaasti kasvanut. Vuonna 2014 evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyneitä oli ennätykselliset 15 701 henkeä.[8] Lähes puolet (47 %) kirkkoon liittyneistä oli iältään 20–39-vuotiaita. Toisaalta myös kirkosta eroaminen oli vilkkainta samassa ikäryhmässä.[9]
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettujen määrä oli 30 892 vuonna 2018.[10] Kastettujen osuus syntyneistä lapsista on laskenut 1990-luvun noin 90 prosentista 64,9 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Lasku on kiihtynyt viime vuosina.[11]
Kirkkoon liittyneiden lukumäärä sisältää jonkin verran vauvoja. Jos kaste jostain syystä viivästyy, vauva rekisteröidään ensin väestörekisteriin. Syy voi olla myös passin hankkiminen vastasyntyneelle ennen kastetta. Kun vauva sitten kastetaan, hänet tilastoidaan kirkkoon liittyneeksi, vaikka hän olisi vasta muutaman viikon ikäinen. Liittymistä tutkineen Juha Kauppisen mukaan pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla olisi asiallisesti oikeampi puhua viivästyneestä lapsikasteesta kuin kirkkoon liittymisestä.[12] Alle 1-vuotiaana kirkkoon liittyneiksi tilastoitujen vauvojen määrä oli noin 1600 sekä vuonna 2012 että 2013.[13][14]
Kirkkoon liittyminen on ollut kirkosta eroamista vähäisempää lähes jatkuvasti. Liittyjien määrä kuitenkin ylitti eronneiden määrän jatkosodan aikana ja vuonna 1964.[15]
Suomen ortodoksiseen kirkkoon liitytään ottamalla yhteyttä lähimpään ortodoksiseen kirkkoherranvirastoon. Asiaan liittyy mahdollisen kasteen lisäksi syntien tunnustaminen, uskon vakuutuksen antaminen, synninpäästö, mirhavoitelu ja ehtoollinen.[16]
Kirkkoon liittyminen riippuu tilanteesta seuraavasti:[17][18]
- Aiemmin kastamattomat liittyvät kirkkoon kasteen ja mirhavoitelun kautta. Aikuisille annetaan ensin tarvittaessa opetusta.
- Ortodoksikirkosta aiemmin eronneet voivat liittyä takaisin. Aikuisille annetaan tarvittaessa opetusta.
- Muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä ns. "oikein kastetut" tulevat ortodoksikirkon jäseniksi saatuaan opetusta ja tunnustettuaan ortodoksisen kirkon uskontunnustuksen. Aiemmin kastettua ei kasteta uudelleen, mutta mirhavoitelu tehdään, ellei sitä ole aiemmin tehty. Entinen protestantti otetaan jäseneksi mirhavoitelun ja entinen katolisen, orientaaliortodoksisen tai idän assyrialaisen kirkon jäsen ripittäytymisen kautta.
Ortodoksiseen kirkkoon liittyi vuonna 2012 yhteensä 1001 henkeä. Kastettuja oli 520. Vuosikymmeniä jatkuneen laskun jälkeen jäsenmäärä on jälleen noussut vuodesta 1990, mikä on johtunut erityisesti maahanmuuttajien liittymisestä kirkkoon.[19]
Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi pyhistä toimituksista, seurakunnan palveluista ja toiminnasta. Jäsenellä on äänioikeus seurakunnallisissa vaaleissa ja oikeus toimia kummina.[17]
Ensisijaiset syyt liittyä kirkkoon on Tampereella tehdyssä tutkimuksessa jaettu kolmeen osaan: elämänkaarisyyt (60 % nuorena tai aikuisena liittyneistä), henkiset ja hengelliset syyt (33 %) ja arkielämän syyt (9 %). Elämänkaarisyitä ovat lapsen saaminen, kummiksi pyytäminen, rippikoulu, kirkkohäät ja oman kuoleman lähestyminen. Henkiset ja hengelliset syyt liittyvät uskontokunnan vaihtamiseen, uskon selkiytymiseen tai mm. kirkosta eronneiden palaamiseen takaisin. Arkielämän syyt liittyvät maahanmuuttoon ja kirkolta saatuun apuun. Liittymiseen on tavallisesti useampikin kuin yksi syy. Elämänkaarisyyn lisäksi liittymiselle onkin usein myös henkisiä ja hengellisiä syitä.[12]
Kirkkoon liitytään useimmiten pysyvästi. Osa kirkkoon liittyneistä kuitenkin vain "piipahtaa" kirkossa ja eroaa jo samana vuonna tai myöhemmin. Eroaminen jo liittymisvuonna on yleistynyt. Vuonna 2006 Tampereella erosi jo samana vuonna 10 % liittyneistä. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 4 %.[12]
Erittäin pysyviä kirkon jäseniä ovat olleet kirkkoon liittyneet maahanmuuttajat ja paluumuuttajat. Samoin ovat erittäin pysyviksi osoittautuneet ne vähintään 15-vuotiaat liittyjät, jotka saivat kasteen liittymisen yhteydessä. Pysyviä jäseniä ovat myös olleet rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyneet. Sekä nuoriso- että aikuisrippikoululla on havaittu olleen jäsenyyttä ylläpitävä vaikutus. Sen sijaan kirkkohäiden takia kirkkoon liittyneet eivät ole olleet muita pysyvämpiä jäseniä.[12]
Kirkkohäihin liittyy toisinaan kumppanin suostuttelu: joko morsian tai sulhanen vaatii kumppaniaan liittymään kirkkoon. Moni suostuttelun kohteeksi joutunut myös jää kirkon jäseneksi. Jäsenyys jää lyhytaikaiseksi, jos liittyminen on ilmeisen vastenmielistä.[12]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
