Keräsjoen vesistö (ruots. Keräsjokis avrinningsområde, vesistöaluetunnus 2) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Keräsjoen (ruots. Keräsjoki) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 427 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Keräsjoki. Joen kokonaispituus on 60 kilometriä ja sen keskivirtaama (MQ) on 4,5 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 0,14 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen lumet sulavat ja aiheuttavat kevättulvan, jossa huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 42 kuutiometriä sekunnissa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
Vesistön pohjois- ja itäpuolella puolella sijaitsee sitä valtavasti suurempi Tornionjoen vesistö (tunnus 1) ja länsipuolella pieni Sangisjoen vesistö (tunnus 3). Merenrannikolla on vielä ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteinen pinta-ala on lähes Keräsjoen vesistön suuruinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (51,3 %), turve (33,4 %), kalliomaa (5,3 %), hiekka ja sora (4,8 %), multamaa (1,6 %), savimaa (0,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (69,9 %), soita ja kosteikkoja (22,9 %), viljelymaita (1,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (3,4 %). Näiden lisäksi on 2,4 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
| Keräsjoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Keräsjoen virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,78 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 42,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,72 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 42 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 35,8 m³/s on mitattu toukokuussa 2012 ja pienin 0,388 m³/s syyskuussa 2006. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3][5]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
