perhoslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Keltasänkiyökkönen (Hoplodrina octogenaria) on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin yleinen kellertävä yöperhonen.
Keltasänkiyökkönen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
Suku: | Hoplodrina |
Laji: | octogenaria |
Kaksiosainen nimi | |
Hoplodrina octogenaria |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rotevatekoinen, yleisväriltään kellanruskea, likimain keskikokoinen yökköslaji. Perhosen yleisvaikutelma on kirjava, kellansävyinen ja etusiivessä kapean vaalean juovan reunustamat rengas- ja munuaistäplä ovat selvästi siipien pohjaväriä tummemmat. Etusiiven keskiosassa sen poikki kulkee tumma keskivarjo ja ulompi poikkiviiru muodostaa yleensä yhtenäisen juovan. Takasiivet ovat koiraalla vaaleanharmaat, hieman etusiipiä vaaleammat ja ulkoreunaa kohti tummuva. Naaraalla tasaisemman harmaat. Takasiipien siipisuonet eivät erotu hyvin. Siipiväli 32–35 mm.[2][3][4][5]
Hyvin samannäköinen laji on etenkin harmosänkiyökkönen (Hoplodrina blanda), jonka erottaminen keltasänkiyökkösestä voi olla joskus vaikeaa. Ilman tarkempaa tutkimista myös sekoittaminen ruskonurmiyökköseen (Caradrina morpheus) on mahdollista.
Lajia tavataan Euroopasta Itä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[3] Suomessa se on maan etelä- ja keskiosien asukki levinneisyyden pohjoisrajan ollessa suunnilleen Kokkola-Lieksa-linjalla. Perhosten lento alkaa kesäkuun loppupuolella ja jatkuu elokuun puoleenväliin huipun sijoittuessa heinäkuun keskivaiheille.[6]
Keltasänkiyökkönen elää hyvin monenlaisissa avoimissa ympäristöissä, etenkin lämpimillä rinnepaikoilla, puutarhoissa ja pellonreunamilla. Esiintymispaikallaan se on yleensä runsaslukuinen. Perhoset lentävät pimeän turvin ja tulevat valolle, harvemmin syötille.[5]
Keskenkasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu keväällä maaperään.[3]
Toukka syö etenkin hierakoita (Rumex), mutta myös monia muita ruohovartisia kasveja.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.