Keikyū-rautatiet
japanilainen rautatieyhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia
Keihin kyūkō -rautatiet (jap. 京浜急行電鉄株式会社, Keihin kyūkō dentetsu kabushikigaisha), lyhyemmin Keikyū-rautatiet (jap. 京急電鉄, Keikyū dentetsu), on japanilainen rautatieyhtiö, joka toimii Suur-Tokion alueella Tokion metropolissa ja Kanagawan prefektuurissa. Se luetaan suurten yksityisten rautatieyhtiöiden (ōte-shitetsu) joukkoon. Keikyūn linjat yhdistävät Tokion sen eteläpuolen kaupunkeihin, Kawasakiin, Jokohamaan ja Yokosukaan, sekä muihin paikkakuntiin Miuran niemimaalla. Yhtiön nimi Keihin (京浜) viittaa Tokioon (東京) ja Jokohamaan (横浜). Keikyūn rautatielinjojen yhteispituus on 87,0 kilometriä. Vuonna 2016 sen asemien yhteenlaskettu päivittäinen matkustajamäärä oli keskimäärin noin 2,58 miljoonaa.[1] Keikyū on osa Keikyū Groupia, jonka muut yritykset toimivat muun muassa liikenteen, logistiikan, kiinteistönvälityksen ja vapaa-ajan palveluiden aloilla.[2]
Yhtiöllä on 1 856 työntekijää (vuonna 2017). Sen pääkonttori sijaitsee Tokion Minaton erillisalueen Takanawan kaupunginosassa.[3]
Historia
Keikyū-rautateiden juuret ovat vuonna 1898 perustetussa Daishi-sähkörautatiessä (jap. 大師電気鉄道株式会社, Daishi denkitetsudō kabushikigaisha), joka aloitti liikennöinnin vuoden 1899 tammikuussa. Se oli siten Japanin kolmas ja Kantōn alueen ensimmäinen sähkörautatie. Jo saman vuoden huhtikuussa yritys muutti nimensä Keihin-sähkörautatieksi (jap. 京浜電気鉄道株式会社, Keihin denkitetsudō kabushikigaisha).[3]
Toisen maailmansodan aikana yritys liitettiin Tōkyū-rautateihin yhdessä Odakyū-rautateiden kanssa, mutta sodan päättymisen jälkeen vuonna 1948 se sai takaisin itsenäisyytensä Keihin kyūkō -rautateinä.[3]
Linjat
Keikyū-rautateiden päälinja liittää Tokion Sengakujin ja Shinagawan rautatieasemat etelään Kawasakiin, Jokohamaan ja lopulta Uragaan Miuran niemimaalla. Muut linjat haarautuvat tästä päälinjasta.[4]
Keikyūn lentoasemalinja liikennöi Hanedan lentoasemalle, ja pohjoisessa yhtiö harjoittaa läpiajoliikennettä muiden rautatieyhtiöiden linjoille: Tokion metroon Toein Asakusa-linjalle ja sen kautta Keisei-rautateiden verkostoon ja Hokusō-linjalle.[4]
| Symboli | Linja | Japaniksi | Reitti | Pituus (km)[1] |
|---|---|---|---|---|
 | Keikyū-päälinja | 京急本線 | Sengakuji–Uraga | 56,7 |
| Keikyūn lentoasemalinja | 京急空港線 | Keikyū-Kamata–Hanedan lentoaseman kotimaan terminaali | 6,5 | |
| Daishi-linja | 京急大師線 | Keikyū-Kawasaki–Kojimashinden | 4,5 | |
| Zushi-linja | 京急逗子線 | Kanazawa-hakkei–Shinzushi | 5,9 | |
| Kurihama-linja | 京急久里浜線 | Horinouchi–Misakiguchi | 13,4 |
Kalusto
Nykyinen:
- Keikyū 600, esitelty vuonna 1994.
- Keikyū N1000, esitelty vuonna 2002.
- Keikyū 1500, esitelty vuonna 1985.
- Keikyū 2100, esitelty vuonna 1998.
Entinen:
- Keikyū 230, esitelty vuonna 1930.
- Keikyū 400, esitelty vuonna 1965.
- Keikyū 500, esitelty vuonna 1951.
- Keikyū 700, esitelty vuonna 1956, muutettu 600-sarjaan vuosina 1966–1986.
- Keikyū 700, esitelty vuonna 1967.
- Keikyū 800, esitelty vuonna 1958, muutettu 1000-sarjaan.
- Keikyū 800, esitelty vuonna 1978.
- Keikyū 1000, esitelty vuonna 1959 ja romutettu kokonaan vuonna 2010.
- Keikyū 2000, esitelty vuonna 1982 ja romutettu kokonaan vuonna 2018.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.