Kazanin federaatioyliopisto

Kazanin (Volgan alueen) federaatioyliopisto (ven. Казанский (Приволжский) федеральный университет, КФУ, Kazanski (Privolžski) federalnyi universitet, KFU) on Venäjällä, Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa sijaitseva suuri yliopisto. Vuonna 2010 perustettu yliopisto jatkaa maineikkaan Kazanin valtionyliopiston (Kazanski gosudarstvennyi universitet, KGU) perinnettä. Yliopistossa tunnetusti opiskelivat muun muassa Vladimir Lenin ja Leo Tolstoi.

Yliopiston päärakennus.

Historia

Kazanin yliopisto on Venäjän toiseksi vanhin yliopisto. Se perustettiin vuonna 1804 Kazanin keisarillisena yliopistona Aleksanteri I:n määräyksestä. Yliopiston maineikkain opiskelija lienee ollut Vladimir Ujanov (Lenin). Myös Leo Tolstoi opiskeli siellä.

Vuonna 1918 yliopiston nimeksi tuli Kazanin valtionyliopisto ja Leninin kuoltua (1924) se nimettiin V. I. Uljanov-Leninin Kazanin valtionyliopistoksi (КГУ имени В. И. Ульянова-Ленина) vuonna 1925. Tämä nimi yliopistolla oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin vuoteen 2010.

Yliopiston varhaisia rehtoreita (1827–1846) oli epäeuklidisen geometrian kehittäjänä tunnettu matemaatikko Nikolai Lobatševski. Kazanin yliopistoa on pidetty orgaanisen kemian syntypaikkana Aleksandr Butlerovin, Vladimir Markovnikovin ja Aleksandr Arbuzovin ansiosta, ja paramagneettisen elektroniresonanssin syntypaikkana Jevgeni Zavoiskin takia.

Kazanin yliopiston tähtitieteellisistä observatorioista tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 2023.^[1]

Opetus

Kazanin federaatioyliopistossa on 17 tiedekuntaa ja 105 ainelaitosta. Päätoimisia opiskelijoita on noin 14 000 ja opettajakuntaa 1 150. Yliopiston rehtorina toimii Lenar Safin (2022–2027)^[2].