Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit ovat Suomessa usealle paikkakunnalle toisen maailmansodan jälkeen pystytettyjä muistomerkkejä. Niitä pystytettiin, koska omaiset eivät voineet vierailla luovutetun Karjalan alueelle haudattujen vainajien alkuperäisillä haudoilla. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta.[1] Usein tällainen muistomerkki on pystytetty joko luterilaiselle hautausmaalle tai paikallisen ortodoksisen kirkon tai rukoushuoneen viereen.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä ryhdyttiin pystyttämään järjestelmällisesti 1950-luvulla. Karjalan Liitto teki aiheesta aloitteen vuonna 1951 ja toimitti paikallisille Karjalaseuroille viisi kuvanveistäjä Kirsti Liimataisen suunnittelemaa vaihtoehtoista mallia. Tiettävästi ensimmäinen muistomerkki pystytettiin Humppilaan vuonna 1952.[2] Liimataisen malleihin perustuneita muistomerkkejä pystytettiin lukuisille paikkakunnille, kuten Rovaniemelle, Kajaaniin, Saloon, Imatralle, Riihimäelle, Jämsään, Nokialle, Haapamäelle, Kauhajoelle, Kankaanpäähän ja Rautalammille.[3][4][5][6][7][8] Helsingin Hietaniemen hautausmaalle pystytettiin 1957 valtakunnallinen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, jonka on suunnitellut Armas Tirronen.[2][9]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
