Kantoninkiina
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kantoninkiina (perint.: 粵語; yksink.: 粤语; Jyutping: Jyut6 jyu5; pinyin: Yuèyǔ, kirjaimellisesti ”Yue-kieli”) on siniittinen kieli, jota puhutaan enimmäkseen kaakkoisessa Manner-Kiinassa, Hongkongissa, Macaossa, kiinalaisten vähemmistöjen keskuudessa Kaakkois-Aasiassa ja monien kantoninperäisten ulkokiinalaisten keskuudessa.[1] Kielen nimi tulee Kantonista, joka on Guangdongin maakunnan pääkaupunki.
| Kantoninkiina | |
|---|---|
 Sinisellä väritetty alue on kantoninkiinaa puhuva alue Kiinassa. |
|
| Oma nimi | 粵語 / 粤语 [jyt² jy¹³] |
| Muu nimi | kantoni |
| Tiedot | |
| Alue |
Kiina – Hongkong – Macao |
| Puhujia | noin 75 miljoonaa |
| Kirjaimisto | kiinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | siniittiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | yue |
| ISO 639-3 | yue |
Hongkongin ja Macaon peruslakien mukaan toinen virallinen kieli on "kiina".[2][3] Vaikka asiaa ei tätä enempää tarkenneta, kantoninkiina on de facto virallinen kieli molemmilla erityishallintoalueilla.[4][5]
Eri alueilla puhutaan erilaisia kantonin murteita. Merkittävin on Kantonin murre, jota tarkoitetaan useimmiten kantoninkiinasta puhuttaessa. Kantonin murre on lingua franca sekä Guangdongin maakunnassa että ulkomaalaisessa kantonilaisessa ympäristössä, ja sitä puhuu 70 miljoonaa ihmistä. Murretta puhutaan myös Hongkongissa, joka on Etelä-Kiinan alueen taloudellinen ja kulttuurinen pääkaupunki. Kantonin murteen lisäksi Taishanin murre, yksi sei yap- eli siyi (四邑) -murteista, pysyy elinvoimaisena. Muut kantonin murteet ovat kuolleet tai kuolemassa.
Yhteensä kantoninkiinaa puhuu maailmassa noin 75 miljoonaa ihmistä,[6] joista noin 60 miljoonaa asuu Guangdongin maakunnassa, Hongkongissa tai Macaossa.[7] Popularisoitunut kantoninkielinen media (huomattavimpina Hongkongin elokuvat, televisiosarjat ja cantopop), eristäytyneisyys ja kantoninkiinankielisten merkittävä asema talouselämässä lupailevat kielelle omaa elämäänsä. Useimmat wuxia-elokuvat Guangdongista on alun perin kuvattu kantoninkiinaksi ja sen jälkeen dubattu mandariinikiinaan, englantiin tai molempiin. Kantoninkiina on merkittävä kieli länsimaissa ja Kaakkois-Aasiassa asuvien kiinalaisten keskuudessa, sillä 1950-luvulle saakka suurin osa kiinalaisista maahanmuuttajista oli nimenomaan kantoninkielisiä.[8]
Taustaa
Suurin siniittinen kieli on mandariinikiina, ja joskus kantoninkiina ja lähes kaikki muut siniittiset kielet lasketaan sen murteiksi. Tämä johtunee kahdesta seikasta:
- Kielen ja murteen ero on pääosin poliittinen päätös, ja näiden kielten puhujilla ei ole itsenäistä valtiota.
- Kirjoitusjärjestelmä on pitkälti sama kuin mandariinikiinassa, ja koska merkit osoittavat merkityksen eivätkä juurikaan lausumista, näiden kielten puhujat ymmärtävät jotenkuten toistensa kirjoitusta. Esimerkiksi kantonin ja mandariinin lausuminen poikkeaa kuitenkin toisistaan niin paljon, ettei toisen kielen puhuja ymmärrä juuri sanaakaan toisen puheesta. Tosin kielioppi on melko samantapainen, vaikka sekin poikkeaa jonkin verran kielten/murteiden välillä. Kantoninkiinassa on jonkin verran omaa sanastoa, jota ei voida kirjoittaa ”yleiskiinalaisin” merkein. Näille sanoille on kantonissa omat kirjoitusmerkkinsä, mutta virallisessa tekstissä niiden käyttöä pyritään usein välttämään. Kantoninkiinassa on myös säilynyt monia sellaisia sanontoja, jotka mandariinikiinassa ovat hävinneet normaalista kielenkäytöstä.
Koska kantoninkiinan puhujat ovat olleet enemmän tekemisissä eurooppalaisten kielten puhujien kanssa, kantoninkiina sisältää selvästi enemmän lainasanoja kuin mandariinikiina. Muutamia lainasanoja on kantonin kautta kulkeutunut mandariinikiinaan saakka.
Kantoninkiina on vanhakantaisempaa verrattuna muihin suuriin siniittisiin kieliin, sillä kantoninkiinassa sanaloppuiset klusiilit ovat säilyneet sekä tooneja on edelleen kuusi. Mandariinikiinassa tooneja on vähemmän ja kaikki vanhasta kiinasta peräisin olevat sanaloppuiset klusiilit eivät ole säilyneet.[8][5]
Äänteet
Alukkeet
Alukkeet ovat tavujen alkukonsonantteja. Seuraavassa taulukossa esitetään kantoninkiinan alukkeet foneettisin merkein.
| Labiaali | Koronaali | Sibilantti | Palataali | Velaari | Labiovelaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aspiroimaton klusiili | p | t | ts | k | kʷ | (ʔ) | |
| Aspiroitu klusiili | pʰ | tʰ | tsʰ | kʰ | kʷʰ | ||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Frikatiivi | f | s | h | ||||
| Approksimantti | l | j | w |
Alukkeista /n/ ääntyy usein [l], ja [ŋ] jää usein ääntämättä.[9] Koronaalien artikulaatiopaikka vaihtelee dentaalisen ja alveolaarisen välillä; klusiilit /t tʰ/ ovat yleensä dentaalisia, kun taas affrikaatat ja sibilantit /ts tsʰ s/ ovat alveolaarisia, ja ennen suppeita etuvokaaleja /iː yː/ palatalisoituneita.[10] Affrikaatat /ts tsʰ/ saattavat palatalisoitua myös ennen vokaaleja /œː ɵ/.[11]
Lopukkeet
Lopukkeet päättävät tavun. Kantoninkiinan tapauksessa ne koostuvat vokaalista ja mahdollisesta loppukonsonantista.
| /aː/ | /ɐ/ | /ɛː/ | /e/ | /ɔː/ | /o/ | /œː/ | /ɵ/ | /iː/ | /uː/ | /yː/ | |
| Ø | aː | ɛː | ɔː | œː | iː | uː | yː | ||||
| -i / -y | aːi | ɐi | ei | ɔːy | ɵy | uːy | |||||
| -u | aːu | ɐu | ɛːu¹ | ou | iːu | ||||||
| -m | aːm | ɐm | ɛːm¹ | iːm | |||||||
| -n | aːn | ɐn | ɛːn¹ | ɔːn | ɵn | iːn | uːn | yːn | |||
| -ŋ | aːŋ | ɐŋ | ɛːŋ | eŋ | ɔːŋ | oŋ | œːŋ | ||||
| -p | aːp | ɐp | ɛːp¹ | iːp | |||||||
| -t | aːt | ɐt | ɛːt¹ | ɔːt | œːt¹ | ɵt | iːt | uːt | yːt | ||
| -k | aːk | ɐk | ɛːk | ek | ɔːk | ok | œːk |
Yksinään tavun muodostavat syllabiset nasaalit /m̩ ŋ̩/. Lopukkeet /ɛːu ɛːm ɛːn ɛːp ɛːt œːt/ esiintyvät vain arkisessa puheessa.[11] Ne puuttuvat joistakin latinisointijärjestelmistä.
Toonit
Kantoninkiina on tonaalinen kieli. Tooneja on Hongkongin ja Macaon murteessa kuusi ja Kantonin murteessa seitsemän; korkea tasainen ja korkea nouseva tooni ovat Hongkongissa ja Macaossa langenneet yhteen. Perinteisesti ja diakronisesti pidäkkeisten eli klusiileihin /p t k/ loppuvien tavujen kolmea mahdollista toonia pidetään omina tooneinaan; synkronisesti ne ovat käytännössä kuitenkin samoja kuin avointen tavujen tasaiset toonit.[11]
| Tavun tyyppi | Avoimet tavut | Pidäkkeiset tavut | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | pimeä tasainen (陰平) | pimeä nouseva (陰上) | pimeä lähtevä (陰去) |
kirkas tasainen (陽平) | kirkas nouseva (陽上) | kirkas lähtevä (陽去) |
ylempi pimeä tuleva (上陰入) | alempi pimeä tuleva (下陰入) | kirkas tuleva (陽入) |
| Kuvaus | korkea tasainen, korkea laskeva | keskeltä nouseva | keskinen tasainen | matala laskeva, hyvin matala tasainen | matala laskeva | matala tasainen | korkea tasainen | keskinen tasainen | matala tasainen |
| Numero | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 (tai 1) | 8 (tai 3) | 9 (tai 6) |
| Esimerkki | 詩, 思 | 史 | 試 | 時 | 市 | 是 | 識 | 錫 | 食 |
| IPA-toonimerkki | siː˥, siː˥˧ | siː˧˥ | siː˧ | siː˨˩, siː˩ | siː˩˧ | siː˨ | sek˥ | sɛːk˧ | sek˨ |
| IPA-toonitarke | síː, sîː | sǐː | sīː | si̖ː, sı̏ː | si̗ː | sìː | sék | sɛ̄ːk | sèk |
| Yalen toonitarke | sī, sì | sí | si | sìh | síh | sih | sīk | sek | sihk |
Kirjoitusjärjestelmä
Kantoninkiinaa kirjoitetaan kiinalaisella kirjoituksella, perinteisillä merkeillä, paitsi Manner-Kiinassa, jossa sitä kirjoitetaan yksinkertaistetuilla merkeillä. Katoninkiinalainen kirjallisuus sai alkunsa 1600-luvulla.[12][13]
Latinisointi
Kantoninkiinalle on useita latinisointitapoja latinalaisille aakkosille. Niistä yleisimmin tavattavia ovat nykyään Yalen latinisointi, Hongkongin opetusviraston hyväksymä kantoninkiinan pinyin ja Hongkongin kielitieteellisen seuran kehittämä Jyutping.[14][13] Suurin osa kantoninkiinan puhujista ei ole kuitenkaan perillä yhdestäkään säännönmukaisesta latinisointimenetelmästä, koska ne eivät kuulu opetusohjelmaan Hongkongissa tai Guangdongissa.
Sanasto
Lukusanat 1–10 kantoninkiinaksi (Hongkongin murre):[15]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| jat1 | ji6 | saam1 | sei3 | ng5 | luk6 | cat1 | baat3 | gau2 | sap6 |
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.