Tämä on luettelo henkilöistä, jotka tuomittiin entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyydityksestä Helsingistä Joensuuhun 14. lokakuuta 1930.
Everstiluutnantti ja yleisesikunnan liikekannallepanotoimiston päällikkö Eero Kuussaari (1891–1978)[1] oli Ståhlbergin kyydityksen aloitteentekijä.[2] [3] Hän antoi sortavalalaisesta ravintolasta käsin puhelimitse Mikko Jaskarille käskyn järjestää Ståhlbergin kyyditys. Kihlakunnanoikeus antoi hänelle kolmen vuoden kuritushuonetuomion ja määräsi viraltapanon, joka jäi voimaan. Hovioikeudessa tuomio oli kaksi vuotta. Korkein oikeus tuomitsi lopulta Kuussaaren vuodeksi kuritushuoneeseen.[4]
Mikko Jaskari (1902–1979[5]) oli Suomen Lukko -järjestön sihteeri. Hän antoi Jukka Jannélle määräyksen kyydityksestä. [3] Oman käskynsä Jaskari sai Eero Kuussaarelta puhelimitse Sortavalasta. Korkein oikeus piti Jaskaria kyydityksen päätekijänä. Tuomioksi tuli korkeimmassa oikeudessa vuosi ja kuusi kuukautta kuritushuonetta.[4]
Eversti Kurt Martti Wallenius (1893–1984)[6] oli yleisesikunnan päällikkö ja kyydityskäskyn antaneen Eero Kuussaaren esimies. [3] Kihlakunnanoikeudessa Wallenius tuomittiin Kuussaaren tavoin kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Lisäksi hänet määrättiin virasta erotettavaksi. Hovioikeudessa Wallenius tuomittiin yllyttämisen sijaan avunannosta. Tuomio lyheni vuoden ja kahdeksan kuukauden pituiseksi. Korkein oikeus katsoi päätekijäksi Jaskarin ja vapautti Walleniuksen kokonaan. [7] Kuussaari oli kysynyt Walleniukselta kyydityksen järjestämisestä ja Wallenius vastannut myöntävästi, mutta samassa seurueessa oli puhuttu asiasta leikkimielellä. Väsynyt Wallenius ei ymmärtänyt ottaa todesta kysymystä ja Kuussaaren myöhempää ilmoitusta kyydityskäskyn antamisesta.[8]
Asentaja (ajankohdan kielellä monttööri) ja Etsivässä keskuspoliisissakin toiminut Jukka Janné johti "Valvojain kerho" -nimellä rekisteröityä "kurinpidollista yhdistystä", joka Siltalan mukaan oli Helsingin Rintamamiesyhdistyksen muodostaman "Helsingin iskujoukon" perillinen, Helsingin II iskujoukko. [9] Kyydityksen toimeenpanijaksi hänet käski Mikko Jaskari. [3] Kyydityksen aikana hän johti kyyditsijöitä ja ajoi autoa. Kyydityksen päätyttyä Joensuussa hän jäi viimeisenä Ståhlbergien seuraan käskettyään muiden kyyditsijöiden poistua.[10] Jannén tuomioksi tuli korkeimmassa oikeudessa vuosi kuritushuonetta.[4]
Kaarlo Eino Olin oli Valtion lentokonetehtaan aputyömies. Kyydityksen aikana Olin istui kuljettaja Jannén vieressä ja toimi kartanlukijana.[2]Ståhlberg tunnisti hänet Joensuussa Olinin pyrkiessä samaan junaan Ståhlbergien kanssa. Hänen tuomionsa oli vuosi ehdollista vankeutta.[4]
Erkki Varoma toimi kyydityksen aikaan piirtäjänä Valtion lentokonetehtaalla. Kyyditysautossa hän istui Ståhlbergien vieressä takaistuimella.[2] Hänen isänsä, vakuutustarkastaja Ilkka Varoma kuului Helsingin suojeluskunnan ikämiespataljoonan esikuntaan ja oli asemansa puolesta tietoinen niistä kyydityksistä, joissa oli mukana vapaussodan rintamamiesten liiton Helsingin osaston jäseniä.[11] Ståhlberg tunnisti Erkki Varoman Joensuussa hänen pyrkiessään samaan junaan Ståhlbergien kanssa. Varoma kuoli tutkintovankeudessa. Aktivisti-lehti nimesi hänet yhdeksi kyydittämänsä Ståhlbergin "uhreista".[12] Varoma sai alemmissa oikeusasteissa ehdollisen tuomion, jonka korkein oikeus poisti kuoleman takia. [4]
Sven Fjalar Semenius oli Valtion lentokonetehtaan harjoittelija. Kyydityksen aikana hän poistui autosta Tuusulassa tilanahtauden takia.[2] Hänet tuomittiin korkeimmassa oikeudessa kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[4]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
