Vesa (kasvitiede)

Vesa on monivuotisen siemenkasvin juuresta, rönsystä tai ilmavarren tyvestä alkuperäisen perusrungon rinnalle tai tilalle kasvava pystyverso.^[1] Nimitystä käytetään erityisesti lehtipuiden ja pensaiden yhteydessä.^[2] Uusi verso saa alkunsa esimerkiksi varren tyvessä sijaitsevasta leposilmusta tai juuressa olevasta juurisilmusta. Sijaintinsa ja syntytapansa perusteella erilaisista vesoista käytetään seuraavia nimityksiä:^[1]

• Juurivesa on kasvin juuressa olevasta juurisilmusta kasvamaan lähtenyt uusi verso.^[3]
• Kantovesa on kaadetun puun kannosta kasvava vesa.^[4]
• Runkovesa on puun runkoon jälkisilmusta kasvanut verso, joka sijaitsee normaalia katkaisukohtaa korkeammalla.^[5]
• Rönsyvesa on maarönsystä tai pintarönsystä kasvava vesa.^[6]
• Tyvivesa on ilmavarren tyvessä kasvava vesa.^[7]

Puistolehmuksen tyvivesoja.

Chilenaraukarian kantovesoja.

Kantokäsittelyllä pyritään estämään lehtipuuvesakon syntymistä levittämällä tuoreen kannon leikkauspintaan torjunta-ainetta. Menetelmällä torjutaan kantojen ja juuriyhteyksien välityksellä terveisiin puihin leviäviä kasvitauteja. Kantoihin ruiskutetaan torjunta-aineliuosta tai sienen itiöseosta, joka kilpailee taudinaiheuttajan kanssa.^[8]

Vesalehdiksi kutsutaan juuresta, rönsystä tai varren tyvestä kasvaneen sivuhaaran lehtiä. Yleensä sivuhaara ei kuki sinä kasvukautena.^[9]

Vesaaminen tarkoittaa kasvatettavien metsäpuiden, etenkin havupuiden, taimikon kasvua haittaavien vesojen ja siemenestä kasvaneiden lehtipuiden taimien katkomista. Työ suoritetaan vesurin, moottorikäyttöisen raivaussahan tai kemikaalin (vesakkomyrkyn) avulla.^[10]

Vesakko on (lehti)puiden vesoista ja usein myös siemenistä kasvavista taimista muodostunut kasvusto.^[11]

Katso myös

• Vesametsä