Juri Danilovitš
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Juri Danilovitš, ristimänimi Georgi (ven. Ю́рий Дани́лович), (1270-1280 -luvun vaihde/1281[1] Moskovan ruhtinaskunta – 21. marraskuuta 1325, Sarai, Kultaisen ordan valtakunta) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1303-1325 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1317. Hän johti Novgorodin joukkoja ruotsalaisia vastaan taisteluissa,[1] joiden päätteeksi solmittiin Suomen itärajan määritellyt Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323.[2]
Juri Danilovitš oli isänsä Moskovan ruhtinas Danielin vanhin poika ja peri Moskovan ruhtinaskunnan ja Pereslavlin isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1303.[1] Juri Danilovitš puolusti Pereslavl-Zalesskia Vladimirin suuriruhtinas Andrei III:tta vastaan. Andrein kuoltua seuraavana vuonna Juri alkoi kilpailla Vladimirin suuriruhtinaan asemasta tittelin perineen Tverin ruhtinas Mikaelin kanssa.[1]
Koska Jurin isä ruhtinas Daniel ei ollut koskaan ollut Vladimirin suuriruhtinas, hänen jälkeläisillä, kuten hänen pojallaan Jurilla ei ollut laillista oikeutta Vladimirin suuriruhtinaskunnan valtaistuimeen vakiintuneen perimiskäytännön mukaisesti. Tästä syystä Kultaisen ordan kaani Toqta myönsi Tverin ruhtinas Mihailille Vladimirin suuriruhtinaan arvonimen, kun Gorodetsin ruhtinas Andrei kuoli 27. heinäkuuta 1304. Hänen veljenpoikansa Juri kapinoi tätä nimitystä vastaan, mutta Tverin joukkojen kaksi sotaretkeä Moskovaa vastaan vuosina 1305 ja 1308 pakottivat Jurin noudattamaan kaanin päätöstä. Kun Tverin armeija piiritti Pereslavlia ja Moskovaa, Mikael meni Kultaisen ordan hoviin Saraihin, missä kaani korotti hänet vuonna 1305[3] muita ruhtinaita korkeammaksi eli suuriruhtinaaksi.[4]
Juri Danilovits oli naimissa kaksi kertaa:
Ensimmäinen vaimo vuodesta 1297, Rostovin ruhtinas Konstantin Borisovitšin tytär, jonka nimeä ei tiedetä.[2]
Toinen vaimo vuodesta 1317 Kontšaka, ortodoksiksi kastettuna Agafia (k. 1318), Togrulin tytär, kaani Mengu-Timurin tyttärentytär; kaani Tohtan veljentytär. [4]
Juri järjesti Rjazanin ruhtinas Konstantin Romanovitšin murhan vuonna 1307.[1] Hallitsija oli jäänyt Jurin isän vangiksi vuonna 1302 ja virunut siitä lähin Moskovassa. Rjazanin järkyttyessä tästä barbaarisuudesta Juri sai lopullisesti haltuunsa Kolomnan. Hän valtasi myös Možaiskin, joka oli kuulunut ennen Smolenskin ruhtinaille. Vuoteen 1314 mennessä Juri sai metropoliitta Pietarin tuen ja solmi liiton Novgorodin kanssa Tveriä vastaan.[1]
Vuonna 1315 Juri meni Saraihin kaanin hovin, jossa hän vietti kaksi vuotta ja solmi liiton Uzbeg-kaanin (1313–1341)[3] kanssa ja nai kaanin sisaren Kontšakan, joka kääntyi ortodoksiseen uskontoon ja otti nimen Agafia.[4] Juri nimitettiin Vladimirin suuriruhtinaaksi vuonna 1317. Hän yritti valloittaa myös Tverin suuren mongolisotajoukon kanssa, mutta armeija lyötiin ja hänen veljensä Boris ja hänen vaimonsa otettiin vangeiksi. Juri pakeni Novgorodiin ja anoi rauhaa. Hänen vaimonsa kuoli Tverissä, jolloin Juri kanteli kaanille tämän tulleen myrkytetyksi Mikaelin käskystä. Molemmat ruhtinaat kutsuttiin Saraihin, jossa Mihail mestattiin Uzbegin käskystä vuonna 1318.[4][3]
Juri palasi Venäjälle vuonna 1319. Hän sai tehtävän kerätä kaikki Venäjän verot Uzbeg-kaanille. Hiukan ennen kuolemaansa Juri johti Novgorodin armeijan taisteluun ruotsalaisia vastaan ja perusti Pähkinäsaaren linnoituksen Nevan suulle. Solmittuaan Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323 hän jatkoi valloituksia idässä ja valloitti Veliki Ustjugin samana vuonna. Mihailin poika Tverin ruhtinas Dmitri kosti Jurille isänsä kuoleman ja kanteli vuonna 1322 kaanille Jurin kavaltavan veroja. Juri kutsuttiin Ordaan tuomittavaksi, mutta Dmitri surmasi hänet omakätisesti ennen virallista tutkintaa. Tämän seurauksena kaani mestautti Dmitrinkin kahdeksan kuukautta myöhemmin vuonna 1326.[4][1][3]
