Jalkaväkirykmentti 45 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 45 (JR 45) eli niin sanotut Kolmen Kannaksen Koukkaajat oli Suomen maavoimien 8. divisioonan yksikkö jatkosodassa. Se oli yksi divisioonan kolmesta jalkaväkirykmentistä eli JR 4:n ja JR 24:n lisäksi. Kyseessä oli Suomenlahden Sotilasläänin perustama joukko, johon pääosa asevelvollisista tuli Etelä-Kymenlaakson, Etelä-Uudenmaan ja Helsingin suojeluskuntapiireistä.

Jalkaväkirykmentti 45
Jalkaväkirykmentti 45 ylittämässä Muurmannin rataa vuonna 1941
Toiminnassa	17. kesäkuuta 1941 - 30. marraskuuta 1944
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Maavoimat
Aselajit	jalkaväki
Koko	rykmentti
Lempinimi	Kolmen Kannaksen Koukkaajat
Komentajat
Tunnettuja komentajia	Bertel Ikonen
Infobox OK

Jalkaväkirykmentti 45:n sotatie kulki Suomenlahden rannikolta Viipurinlahden ylitse ja osallistui Viipurin vapauttamiseen ja Porlammin motin syntyyn. Se jatkoi hyökkäystä Koivistolle, jonka vapautuksen jälkeen oli hetken aikaa ylipäällikön reservinä. Lokakuun alussa divisioona siirrettiin Maaselän kannaksen länsipuolelle osaksi II armeijakuntaa. Se hyökkäsi Seesjärven molemmin puolin ottaen haltuun Maaselän kannaksen pohjoisosan ja ryhmittyi sitten sinne puolustukseen. Divisioona siirrettiin toukokuussa 1942 Laatokan Karjalaan osaksi VI armeijakuntaa. Kesällä 1944 se viivytti Syvärinvarren puolustusasemistaan Laatokan koillispuoliseen U-asemaan asti, jossa se osallistui Neuvostoliiton hyökkäyksen pysäyttämiseen Nietjärven taistelussa.

Kutsumanimekseen divisioona sai ”Kolmen Kannaksen Koukkaajat”. Rykmentin määrävahvuus oli noin 3 600 sotilasta. Tiedossamme ei ole, montako miestä JR 45:n riveissä kaikkiaan palveli, mutta sodan aikana heistä kaatui tai katosi 554.

Jalkaväkirykmentti 45:n muistopatsas paljastettiin Kotkassa vuonna 1971.

Perustaminen

Kotkaan pystytetty muistomerkki JR 45:n sotilaille eli Kolmen kannaksen koukkaajille. Muistomerkki on Ruotsinsalmenkadun ja Papinkadun kulmauksessa. Muistomerkin on suunnitellut kaupunginarkkitehti Lauri Heinänen vuonna 1971.

Rykmentinkomentajina olivat:

• everstiluutnantti Bertel Ikonen 17. kesäkuuta 1941 – 28. toukokuuta 1942
• everstiluutnantti Kaarle Kari 5. toukokuuta 1942 – 19. tammikuuta 1944
• eversti Torsti Kotilainen 27. tammikuuta - 20. marraskuuta 1944

• E/JR 45, esikuntapäällikkö jääkärimajuri Armas Ylinen (25.6.1941-31.12.1942), everstiluutnantti Aarne Pietarinen (6.-16.1.1943), everstiluutnantti Aarne Pietarinen (15.-29.4.1943),

• I/JR 45, komentajana kapteeni Tauno Kontula (15.6.-28.10.1941, kaatui Uunitsassa), majuri Lauri Ruokonen (7.10.1941-7.2.1942, kaatui Maaselässä Krivillä)
• II/JR 45, komentajana majuri Lunnas (17.6.-20.8.1941), majuri Lauri Ruokonen (20.8.-6.10.1941), majuri Eino Pokkinen (23.3.-14.8.1942), majuri Eino Pokkinen (26.11.1942-18.1.1944),majuri Eino Pokkinen (4.2.-30.5.1944), majuri Eino Pokkinen (14.7.-26.11.1944)
• III/JR 45 kapteeni/majuri Kalle Karttunen (1.1.1943-19.9.1944)
• 13.K/JR 45 eli Kranaatinheitinkomppania
• 14.K/JR 45 eli (Panssarintorjunta)Tykkikomppania
• Kolonna/JR 45.

Rykmentti sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.

III/JR 45 koottiin Helsingissä Vallilassa, ja joukot siirtyivät 19.6. junakuljetuksella Oulunkylästä Haminaan.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.