From Wikipedia, the free encyclopedia
Jättilintusiipi[2] (Troides (Ornithoptera) alexandrae) on maailman suurin päiväperhoslaji. Se elää ainoastaan pienellä alueella Uuden-Guinean koillisrannikon sademetsissä. Laji on harvinainen ja IUCN luokittelee sen erittäin uhanalaiseksi. Lajin nimesi Walter Rothschild vuonna 1907 Englannin kuningatar Alexandran kunniaksi.
Jättilintusiipi | |
---|---|
jättilintusiiven koirasyksilö |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
Alaheimo: | Ritariperhoset Papilioninae |
Tribus: | Troidini |
Suku: | Lintuperhoset Troides |
Alasuku: | Lintusiivet Ornithoptera |
Laji: | alexandrae |
Kaksiosainen nimi | |
Troides alexandrae |
|
Katso myös | |
Jättilintusiiven siipien kärkiväli on jopa 31 cm ja eläimen vartalo voi olla 8 cm pitkä. Koiraat ovat naarasperhosia pienikokoisempia. Sukupuolet ovat ulkoisesti melko erinäköisiä. Naaras on yleisväritykseltään ruskea ja siinä on vaaleampia kuvioita. Koiraan siivet puolestaan ovat musta-vihreät ja niissä on metallinkiiltoa.[3][4]
Toukat elävät Pararistolochia-suvun piippuruohokasveilla, joiden myrkyn ne keräävät elimistöönsä saalistajien karkottamiseksi. Aikuiset perhoset elävät metsän latvuskerroksessa.
Jättilintusiipi kuuluu CITES-sopimuksen ensimmäiseen liitteeseen, joten kaikki lajilla käytävä kauppa on kiellettyä.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.