Kuiva kangas

Kuiva kangasmetsä on yksi Suomen metsätyyppioppiin kuuluva metsien kasvupaikkapäätyyppi. Merkittävin kuiva kangastyyppi on kanervatyyppi (Calluna-tyyppi, CT). Siihen kuuluu kolme prosenttia Etelä-Suomen metsämaasta.

Jäkälätyypin kangasta Hailuodossa.

Kuivilla kankailla parhaiten menestyvä puulaji on mänty. Niillä voi kasvaa myös kuusia ja useita lehtipuitakin, mutta ne jäävät siellä maaperän karuuden vuoksi yleensä pienikokoisemmiksi.^[1]

Pohjoisempana Pohjanmaan ja Kainuun leveysasteilla oleva kuivan kankaan kasvupaikkatyyppi on variksenmarja-kanervatyyppi (Empetrum-Calluna-tyyppi, ECT), jonka puusto on samankaltainen kuin kanervatyyppiin kuuluvan metsän.

Peräpohjolassa esiintyy kolmas kuivan kankaan tyyppi, varpu-jäkälä-tyyppi (Ericaceae-Cladina-tyyppi, ErCIT). Varpu-jäkälätyyppiin kuuluu 10 prosenttia Suomen pohjoisosan metsistä.

Koko maassa myös karukkokankaaksi kutsuttuun kuivan kankaan päätyyppiin kuuluva jäkälätyyppi (Cladinatyyppi, CIT) on samankaltainen kaikkialla Suomessa. Sille on tyypillistä miltei yhtenäinen poronjäkäläkerros.^[2]

Lähteet

1. Henry Väre: Metsäkasvio, s. 11. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2
2. Kasvupaikkatyypin tunnistaminen Metsänhoidon suositukset. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 13.8.2023.^{[vanhentunut linkki]}

Lehtometsätyypit	lehto
Kangasmetsätyypit	lehtomainen kangas tuore kangas kuivahko kangas kuiva kangas karukkokangas
Suotyypit	suometsät korpi luhta räme avosuot neva letto
Suoyhdistymätyypit	keidassuo aapasuo palsasuo

Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit