János Szapolyai
Unkarin kuningas From Wikipedia, the free encyclopedia
Unkarin kuningas From Wikipedia, the free encyclopedia
János Szapolyai (eli János Zápolya, unk. I. János); (1487 Szepesváralja, nyk. Spišské Podhradie, Slovakia – 22. heinäkuuta 1540 Szászsebes, Unkarin kuningaskunta) oli Unkarin kuningas vuosina 1526–1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös Ferdinand I Habsburg katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun.[1]
János oli peräisin merkittävästä kroatialais-slavonialaisesta aatelissuvusta. Hänen isänsä kreivi István Szápolyai (k. 1499) oli eräs Unkarin rikkaimmista ylimyksistä, ja toimi Unkarin palatiinina. Hänen äitinsä oli tämän toinen puoliso, puolalainen Cieszynin herttuatar Hedwig (1469–1521). Hän oli vanhin lapsi ja hänellä oli kolme sisarusta. Sisar Barbara (1495–1515) oli Puolan kuningas Sigismund I Vanhan ensimmäinen puoliso. Hänen nuorempi veljensä kreivi György kaatui Mohácsin taistelussa 29. elokuuta 1526.
Szapolyai aloitti poliittisen uransa valtiopäivillä vuonna 1505. Hänestä tuli Transilvanian voivodi vuonna 1511. Hän tukahdutti talonpoikien kapinan vuonna 1514 ja pääsi näin aateliston suosioon. Niinpä seuraavat valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaalliseen neuvostoon, joka toimi lapsikuningas Ludvig II:n sijaishallitsijana.[1] George Dózsan johtaman talonpoikien kapinan aikana János sai vaikutusvaltaa sotatoimillaan ja kapinan murskaamalla, mikä vahvisti hänen auktoriteettiaan ja antoi hänelle "valtakunnan vapauttajan" tittelin. Hänen valtansa kuitenkin heikkeni hänen sisarensa Puolan kuningatar Barbaran kuoleman jälkeen vuonna 1515. Vuonna 1528 hän pakeni Puolaan ja liittoutui osmanien kanssa, jolloin Unkarista tuli osmanien vasallivaltio.
Kun Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki tämän lankoa Ferdinandia uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat tämän karkottavan turkkilaiset veli keisari Kaarle V:n tuella. Alempi aatelisto tuki Szapolyaita, joka oli kotimainen vaihtoehto. Niinpä molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eikä kummallakaan ollut riittävästi voimia toisen syrjäyttämiseen. He solmivat sopimuksen, että Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperijä.[2]
János Szapolyai avioitui alkuvuodesta 1539 Sigismund I:n ja Bona Sforzan vanhimman tyttären, häntä yli 30 vuotta nuoremman Isabella Jagellonican (1519–1559) kanssa ja heille syntyi lapsi, joten Ferdinandin kanssa tehty sopimus perijästä raukesi.[2]
János Szapolyai kuoli noin 50-vuotiaana seitsemän päivää sen jälkeen, kun poika János Zsigmond Szapolyai syntyi 15. heinäkuuta 1540. Ferdinand I Habsburg vaati Unkarin kruunua itselleen, mutta sulttaani Suleiman Suuri esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana ja valloitti maan keski- ja eteläosat jättäen Ferdinandille vain maan länsiosat.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.