Ivar Giaever ([ˈjeːvər]; alun perin Giæver, s. 5. huhtikuuta 1929) on norjalainen fyysikko. Giaever jakoi vuonna 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon Leo Esakin ja Brian Josephsonin kanssa tutkimuksestaan tunneloitumisilmiöstä suprajohteessa.[1] Giaever työskentelee Oslon yliopiston professorina.
| Ivar Giæver | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. huhtikuuta 1929 Bergen, Norja |
| Kansalaisuus |
 Norjalainen Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Oslon yliopisto |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1973) |
| Aiheesta muualla | |
| homepages.rpi.edu/~giaevi | |
Elämä
Giaever syntyi vuonna 1929 toisena lapsena perheen yhteensä kolmesta lapsesta. Hän varttui Totenissa, jossa hänen isänsä John A. Giaever toimi farmaseuttina. Perusopetuksen hän sai Totenissa, mutta toisen asteen opinnot hän kävi Hamarin kaupungissa. Ennen opintojensa aloittamista Norjalaisessa teknillisessä instituutissa vuonna 1948, hän oli töissä vuoden Raufoss Munition -tehtailla. Giaever valmistui mekaniikan insinööriksi vuonna 1952. Seuraavana vuonna hän suoritti asepalveluksen Norjan armeijassa, ja sen jälkeen hänet otettiin Norjan hallitukselle töihin patenttitutkijaksi.
Ivar Giaever meni naimisiin Inger Skramstadin kanssa vuonna 1952 ja suhteeseen syntyi neljä lasta. Giaeveristä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1964.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
