From Wikipedia, the free encyclopedia
Huurrepaju eli idänhärmäpaju (Salix daphnoides subsp. acutifolia) on pajuihin kuuluva puu tai pensas. Suomalaiset kasvitieteilijät pitävät sitä härmäpajun (Salix daphnoides) alalajina.[2][3][4][5] Muualla huurrepaju luokitellaan usein omaksi lajikseen (Salix acutifolia).[6]
Huurrepaju | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | daphnoides |
Alalaji: |
acutifolia (Willd.) Ahlfv. |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Huurrepaju kasvaa puuksi tai pensaaksi, ilmeisesti useammin puuksi. Sen korkeudeksi ilmoitetaan eri lähteissä 1–3, 2–5, 6 tai 5–8 metriä. Kuori on punainen tai sinihärmeinen. Saman vuoden vuosikasvu versossa on tavallisesti karvaton. Verson haarat ovat härmäpajuun nähden paljon ohuemmat. Lehtien lapa on kalju ja 6–12 senttimetriä pitkä, pituus on moninkertainen leveyteen nähden. Lehden kärkipuoli on pitkäsuippuinen.[2][7][3][5]
Huurrepajua esiintyy luonnonvaraisesti Venäjällä Euroopan puoleisessa osassa. Lännestä itään sen levinneisyys yltää Karjalan tasavallasta Uralvuoristoon, etelään Mustallemerelle ja Kaspianmerelle asti. Levinneisyyden kasvillisuusvyöhyke on temperaattiselta keskiboreaaliselle vyöhykkeelle. Huurrepaju kasvaa luonnossa hietikoilla ja hiekkasärkillä.[2][5][7]
Suomea lähimpänä alkuperäistä luonnonvaraista huurrepajua esiintyy Laatokan Karjalassa ja Karjalankannaksella. 1900-luvun alkupuolella suomalaiset keräsivät lajista kokoelmanäytteitä runsaasti muun muassa Käkisalmelta, Kurkijoelta ja Terijoen hietikoilta.[8][9]
Huurrepajua viljellään Suomessa melko vähän koristekasvina, yleensä hedekasveja. Myös kaarevahaaraista ja riippuvalehtistä lajiketta ’Pendulifolia’ eli riippahuurrepajua viljellään. Huurrepaju on muutamia kertoja havaittu luonnossa viljelyjäänteenä tai viljelykarkulaisena. Myös muissa Pohjoismaissa kasvia löytyy villiintyneenä.[2][7][3][5][10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.