Kansainvälinen atomienergiajärjestö (engl. International Atomic Energy Agency, IAEA[1]) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka pyrkii edistämään rauhanomaista ydinenergian käyttöä. IAEA myös edistää säteilyturvallisuutta, ydinturvallisuutta ja ydinaseriisuntaa. Se perustettiin 1957 Yhdysvaltain ehdotuksen pohjalta.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö | |
---|---|
International Atomic Energy Agency | |
Perustettu | 1957 |
Tyyppi | YK:n yhteistyöjärjestö |
Päämaja | Wien, Itävalta |
Jäsenet | 177 jäsenmaata |
Pääsihteeri | Rafael Grossi |
Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
Tunnustukset | Nobelin rauhanpalkinto (2005) |
Aiheesta muualla | |
www.iaea.org |
Järjestö ja sen johtaja Mohamed ElBaradei saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2005.[2]
Historia
IAEA:n perustamista ehdotti Yhdysvaltojen presidentti Dwight Eisenhower historiallisessa Atomit rauhan puolesta -puheessaan YK:n yleiskokoukselle vuonna 1953. Muutaman vuoden kuluttua järjestö perustettiin 29. heinäkuuta 1957 Eisenhowerin ehdotuksen mukaisesti.
IAEA oli kylmän sodan aikana melko voimaton järjestö, sillä ydinasevaltiot, erityisesti Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, kävivät asevarustelukilpaa myös ydinaseiden saralla. Vuonna 1968 voimaanastunut ydinsulkusopimus jäädytti ydinasevaltioiden määrän viiteen. Muiden valtioiden piti luvata olla hankkimatta ydinaseita ja tehdä IAEA:n kanssa sopimus ydinmateriaalistaan.[3]
Kylmän sodan jälkeen IAEA:n asema on ollut nousussa. Ydinsulkusopimuksesta tehtiin pysyvä 1995 ja seuraavana vuonna solmittiin ydinkoekieltosopimus. Kun Irakin ja Pohjois-Korean aseohjelmista alettiin huolestua ja ydinterrorismin uhkaa pelätä, IAEA:sta on tullut maailmaanlaajuinen ydintekniikan käytön valvoja. IAEA ei kuitenkaan ole pystynyt estämään esimerkiksi Pohjois-Korean ydinaseiden kehitystä. Lisäksi järjestö oli voimaton, kun Yhdysvallat hyökkäsi 2003 liittolaisineen Irakiin, vaikka IAEA:n raportti vakuutti, ettei Irakissa ollut salaista ydinaseohjelmaa.[3]
Toiminta
Kansainvälisen atomienergiajärjestö (IAEA) on Yhdistyneiden kansakuntien yhteistyöjärjestö, jolla ei kuitenkaan ole erityisjärjestön asemaa. Se rohkaisee ja avustaa ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön tähtävää tutkimusta, edistää tieteellistä ja teknistä tiedonvaihtoa, toimii materiaalien, palveluiden ja laitteistojen välittäjänä ja vakiinnutta ydinturvallisuuteen liittyviä standardeja. IAEA:n pitää varmistaa, ettei sen tarjoamaa apua käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin. IAEA valvoo lisäksi ydinsulkusopimusta.[4]
IAEA ei itse pysty määräämään sanktiota ydinaseita kehittäville valtioille. Sen rooli on tutkia, antaa lausuntoja ja tehdä suosituksia YK:lle. YK:n turvallisuusneuvostolla on lopullinen valta toimia IAEA:n löytöjen ja suositusten perusteella.[5]
IAEA:n toiminnasta vastaa 35-jäseninen johtokunta, ja sen toimintaa ohjaa vuosittain kokoontuva konferenssi, jossa kaikki sen jäsenmaat ovat edustettuna.[4] Vuonna 2016 IAEA:lla oli 168 jäsenvaltiota.[6] Sen päämaja on Wienissä, ja yhteystoimistot New Yorkissa ja Genevessä sekä tutkimuslaitokset Seibersdorfissa, Monacossa ja Triestessä.[7]
Pääsihteerit
IAEA:n pääsihteerinä toimii tällä hetkellä argentiinalainen Rafael Grossi.
Nimi | Maa | Vuosina |
---|---|---|
W. Sterling Cole | Yhdysvallat | 1957–1961 |
Sigvard Eklund | Ruotsi | 1961–1981 |
Hans Blix | Ruotsi | 1981–1997 |
Mohamed ElBaradei | Egypti | 1997–2009 |
Yukiya Amano | Japani | 2009–2019 |
Rafael Grossi | Argentiina | 2019– |
IAEA:n johto
Pääsihteerin lisäksi järjestöllä on kuusi apulaispääjohtajaa:
- Aldo Malavasi, ydinfysiikan ja sen sovellusten osaston johtaja.
- Yang Dazhu, teknisen yhteistyön osaston johtaja.
- Massimo Aparo, ydinainevalvonnan osaston johtaja, vt[8]
- Mihail Tšudakov, ydinenergiaosaston johtaja.
- Juan Carlos Lentijo, ydinturvallisuusosaston johtaja.
- Janice Dunn Lee, hallintojohtaja.
Lähde[9]
Viimeaikaisia tapahtumia
Viime aikoina IAEA on saanut mainetta aseistariisuntatehtäviensä ansiosta. IAEA:n tehtäviin kuuluu YK:n ydinsulkusopimuksen valvominen ja ydinaseriisunnan edistäminen. Erityisesti huomiota saivat IAEA:n tarkastustoimet Irakissa. YK:n turvallisuusneuvosto antoi tehtäväksi selvittää tarkastuksin löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. IAEA:n tarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista, mutta joutuivat poistumaan maasta kun Yhdysvallat ilmoitti hyökkäävänsä maahan joka tapauksessa. IAEA:n asetarkastajien johtaja, ruotsalainen Hans Blix on sanonut, että asetarkastuksin olisi pystytty hyvin nopeasti varmentamaan Irakin joukkotuhoaseettomuus.
IAEA:n työ ydinaseriisunnan ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi palkittiin vuonna 2005 Nobelin rauhanpalkinnolla, joka jaettiin järjestön ja sen silloisen pääsihteerin Mohamed El Baradein kesken. Perusteeksi Nobel-komitea mainitsi palkittujen "ponnistelut ydintekniikan sotilaallisen käytön ehkäisemiseksi sekä ydinvoiman rauhanomaisen käytön parhaan mahdollisen turvallisuuden varmistamiseksi". Lisäksi Nobel-komitea korosti "menneinä vuosikymmeninä keskittäneensä tarmonsa vähentääkseen ydinaseiden merkitystä kansainvälisessä politiikassa, tähdäten niiden kieltämiseen. Se, ettei maailma ole tässä suhteessa kokenut juurikaan edistystä viime aikoina, tekee ydinaseiden vastustamisen entistäkin tärkeämmäksi."
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.