Helladinen kulttuuri viittaa Manner-Kreikassa pronssikaudella vaikuttaneeseen kulttuuriin noin ajalla 3100–1100/1050 eaa. Se oli osa samaan aikaan eri puolilla Egeanmeren aluetta vaikuttaneita Egeanmeren kulttuureita, joihin luetaan myös Kykladien saarilla vallinnut kykladinen kulttuuri sekä Kreetan minolainen kulttuuri.[1][2]
Helladinen kulttuuri on nimityksenä kehitetty siksi, että Manner-Kreikan arkeologiset löydökset saataisiin vertailukelpoiseen ajoituskehikkoon kykladisen ja minolaisen kulttuurin kanssa. Helladisella kulttuurilla oli neoliittisen kauden edeltäjiä noin ajalla 7000–3100 eaa. Noin 3100 eaa. alkunsa saanut varsinainen helladinen kulttuuri jaetaan päätasolla varhaishelladiseen, keskihelladiseen ja myöhäishelladiseen kauteen. Varhaishelladisen kauden alussa Kreikan manneralueelle alkoi syntyä linnoitettuja kyliä. Indoeurooppalaiset kreikkalaiset asuttivat Manner-Kreikan keskihelladisen kauden alkupuolella noin vuonna 2000 eaa., ja kulttuuri oli näin ainakin myöhäisvaiheiltaan indoeurooppalaisten kansojen luoma. Helladisen kulttuurin loppuvaihe eli myöhäishelladinen kausi noin 1700–1050 eaa. tunnetaan mykeneläisenä kulttuurina.[3][2] Siksi termiä helladinen kausi käytetään usein ennen kaikkea tätä edeltäneistä varhais- ja keskihelladisista kausista.
Historia
Varhaishelladinen kausi (n. 3100–2100 eaa.)
Varhaishelladista kautta luonnehtii ennen kaikkea metallien lisääntynyt käyttö. Kuparin käyttö oli saanut alkunsa jo neoliittisen kauden lopulla niin kutsuttuna kalkoliittisena kautena eli kuparikautena. Myös varhaishelladisen kauden alku oli käytännössä vielä kuparikautta, mutta vähitellen siirryttiin pronssikaudelle. Siirtyminen tapahtui eri alueilla eri aikaan ja vaiheittain. Lisääntynyt metallien käyttö tehosti maanviljelystä ja tuottavuutta. Samalla väkiluku kasvoi ja kaupunkeja alkoi syntyä. Käsityötuotanto ja kauppa kasvoivat ja kehittyivät.[4] Asutus säilyi monin paikoin neoliittisen kauden paikoilla, ja monin paikoin jatkui samoilla paikoilla edelleen läpi koko helladisen kauden.
Varhaishelladisella kaudella Manner-Kreikassa oli pieniä kaupunkeja, jotka olivat yhteydessä Anatoliaan Kykladien saaristossa samaan aikaan kukoistaneen kykladisen kulttuurin välityksellä.[2] Varhaishelladisella kaudella I noin 3000 eaa. syntyi suuria asutuskeskuksia muun muassa Besik Tepeen ja Troijaan luoteiseen Anatoliaan sekä Polióchniin Límnokselle ja Thérmiin pohjoiseen Kreikkaan.[5] Osa ihmisistä oli muita rikkaampia päätellen muun muassa kaulakorulöydöistä. Thessalian Pefkákian keskus kasvoi suureksi, mutta monet Thessalian ja Makedonian sisämaan alueet taantuivat myöhäisneoliittisesta kaudesta.
Varhaishelladisella kaudella II noin 2700–2200 eaa. Argoliin Lerna kasvoi merkittäväksi linnoitetuksi keskukseksi, samoin muun muassa Tiryns sekä Attikan Askitarió ja Aígina.[4][6] Polióchni linnoitettiin ja siitä kehittyi Euroopan varhaisimpia tunnettuja kaupunkeja.[7][8] Myös Boiotiaan ja Euboialle syntyi suuria asutuskeskuksia, kuten Theba ja Mánika.[4] Lernassa oli suurikokoinen keskusrakennus. Elinkeinona oli metsästys ja viljojen viljely. Sinettejä käytettiin varastoitujen tavaroiden merkitsemiseen. Kykladeille tehtiin pitkilläveneillä merimatkoja.
Keskihelladinen kausi (n. 2100–1700 eaa.)
Indoeurooppalaiset esikreikkalaiset saapuivat Kreikan alueelle ehkä jo 3000 eaa., varmemmin varhais- ja keskihelladisen kauden taitteessa noin 2200–2000 eaa. Tämän jälkeen helladinen kulttuuri oli indoeurooppalainen ja (proto-)kreikankielinen. 2000-luvun lopulla Manner-Kreikan yhteisöt näyttävät joka tapauksessa kokeneen mullistuksia. Ne saattoivat johtua siirtolaisista, jotka toivat uusia rakennustyylejä, dreijan ja metelliesineitä.
Keskihelladisella kaudella Boiotian ja Thessalian alueella vaikuttivat minyalaiset, jotka tekivät Kreikan ensimmäistä dreijalla tehtyä keramiikkaa. Usein juuri minyalaisen keramiikan ilmestymistä on pidetty merkkinä indoeurooppalaisten saapumisesta.[2] Toisten näkemysten mukaan minyalainen keramiikka on kuitenkin kehittynyt Kreikassa. Minyalaisella kaudella ilmestyivät Balkanille ja Pohjois-Kreikkaan myös tumulus-tyyppiset haudat.
Minyalaisten keskus oli Boiotian Orkhomenos. Muita keskihelladisia keskuksia olivat muun muassa Attikan Aígina ja Kiáfa Thíti (Kóntra Gkliáte), Thessalian Argura (Argissa) ja Pefkákia sekä Messenian Málthi.[9]
Kreetan minolainen kulttuuri ulotti vaikutuksensa Manner-Kreikkaan keskihelladiselta kaudelta alkaen noin ajalla 2000–1550 eaa. Se saattoi mahdollisesti tehdä ainakin osasta Kreikkaa siirtomaan. Minolainen vaikutus oli voimakkainta Peloponnesoksella, josta tuli myöhemmin mykeneläisen kulttuurin ydinaluetta. Vaikutus näkyy muun muassa Kreetalta tuodussa keramiikassa sekä sen paikallisissa jäljitelmissä.[9]
Myöhäishelladinen eli mykeneläinen kausi (n. 1700–1050 eaa.)
- Pääartikkeli: Mykeneläinen kulttuuri
Vasta myöhäishelladisen kauden alkuun noin vuoteen 1700–1600 eaa. ajoitetut haudat voidaan varmuudella kytkeä indoeurooppalaisiin kreikkalaisiin, joita kutsutaan usein akhaijeiksi. Myöhäishelladinen eli mykeneläinen kulttuuri on saanut nimensä keskuspaikastaan Mykenestä Peloponnesoksella. Kulttuurin ensimmäisenä merkkinä pidetään juuri uusia hautaustapoja ja tästä ilmenevää sosiaalista eriytymistä eri yhteiskuntaluokkiin.[10] Aikakaudella ilmestyivät muun muassa kuiluhaudat.
Mykeneläinen kulttuuri oli läheisissä yhteyksissä minolaisen kulttuurin kanssa, ja sai siltä paljon vaikutteita tai jopa kehittyi näiden vaikutteiden myötä. Minolaisen kulttuurin tavoin myös mykeneläinen kulttuuri tunnetaan palatsikeskuksistaan, kuten Mykene, Tiryns ja Pylos. Myöhemmin noin 1450–1425 eaa. mykeneläiset valloittivat Kreetan, ja myös Knossoksesta tuli mykeneläinen keskus. Seurauksena minolainen ja mykeneläinen kulttuuri sulautuivat käytännössä yhteen. Myös kykladinen kulttuuri tuli osaksi mykeneläistä kulttuuria viimeistään tässä vaiheessa. Mykeneläisen kulttuurin kukoistuskautta olivat myöhäismykeneläisen kauden vuodet 1400–1200 eaa. Tuossa vaiheessa kulttuuri kirjoitti mykeneläistä kreikkaa lineaari-B-kirjoituksella, joka perustui minolaiseen lineaari-A:han.
Mykeneläinen kulttuuri romahti vaiheittain noin 1200–1050 eaa., mitä seurasivat Kreikan niin kutsutut ”pimeät vuosisadat”. Niiden jälkeen alueella nousi antiikin Kreikan kulttuuri.
Kaudet
Helladinen kulttuuri ja sitä välittömästi edeltäneet ja seuranneet ajat voidaan jakaa kausiin seuraavasti. Ajoitukset ovat summittaisia ja pyöristettyjä.[3] Ne ovat myös osittain kiistanalaisia ja muuttuvat tutkimuksen edetessä ja uusien löytöjen myötä. Kirjainlyhenteitä käytetään englanninkielisessä ja tieteellisessä kirjallisuudessa: EH, Early Helladic (varhaishelladinen kausi); MH, Middle Helladic (keskihelladinen kausi); LH, Late Helladic (myöhäishelladinen kausi).
| Ajoitus (noin) |
Esihistorian aikakausi yleensä |
Kausi Manner-Kreikassa | ||
|---|---|---|---|---|
| –3100 eaa. | Myöhempi neoliittinen kausi Kalkoliittinen kausi | |||
| 3100–2700 eaa. | Varhainen pronssikausi | EH I | Varhaishelladinen I | |
| 2700–2400 eaa. | EH IIA | Varhaishelladinen IIA | ||
| 2400–2200 eaa. | EH IIB | Varhaishelladinen IIB | ||
| 2200–2100 eaa. | EH III | Varhaishelladinen III | ||
| 2100–1900 eaa. | Keskinen pronssikausi | MH I | Keskihelladinen I | Minyalainen |
| 1900–1800 eaa. | MH II | Keskihelladinen II | ||
| 1800–1750 eaa. | MH IIIA | Keskihelladinen IIIA | ||
| 1750–1700 eaa. | MH IIIB | Keskihelladinen IIIB | ||
| 1700–1600 eaa. | Myöhäinen pronssikausi | LH I | Myöhäishelladinen I | Varhaismykeneläinen |
| 1600–1450 eaa. | LH IIA | Myöhäishelladinen IIA | ||
| 1450–1400 eaa. | LH IIB | Myöhäishelladinen IIB | ||
| 1400–1375 eaa. | LH IIIA1 | Myöhäishelladinen IIIA1 | Myöhäismykeneläinen | |
| 1375–1300 eaa. | LH IIIA2 | Myöhäishelladinen IIIA2 | ||
| 1300–1200 eaa. | LH IIIB | Myöhäishelladinen IIIB | ||
| 1200–1100 eaa. | LH IIIC | Myöhäishelladinen IIIC | ||
| 1100–1050 eaa. | Submykeneläinen (alimykeneläinen) | ”Pimeät vuosisadat” | ||
| 1050– eaa. | Varhainen rautakausi | Protogeometrinen | ||
Löytöpaikkoja
Katso myös
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
