virus From Wikipedia, the free encyclopedia
Influenssa A -virus on vaipallinen, negatiivissäikeinen RNA-virus. Taksonomisesti kyseessä on Influenzavirus A -suku. Virus on monien eläinten taudinaiheuttaja. Influenssa A -virus on virulentein kaikista esiintyvistä influenssaviruksen tyypeistä.[1] Ihmisiä tartuttavat influenssa A -virukset ovat peräisin linnuista ja sioista.[2]
| Influenssa A | |
|---|---|
 Influenssa A -viruksen geenit |
|
| Virusten luokittelu | |
| Ryhmä: | Ⅴ (-)ssRNA-virukset |
| Kunta: | Virus |
| Heimo: | Ortomyksovirukset Orthomyxoviridae |
| Suku: | Influenzavirus A |
| Katso myös | |
Influenssa A -viruksella tapahtuu jatkuvasti paljon antigeenistä muuntumista. Sen RNA-perimä koostuu kahdeksasta erillisestä segmentistä.[3]
Virus infektoi hengitysteiden soluja. Sen aiheuttamaa tautia kutsutaan influenssaksi[3], tarkemmin A-influenssaksi. Se leviää laajoina epidemioina, jopa pandemioina.[4] Viimeisen 120 vuoden aikana influenssa A -viruksen aiheuttamia pandemioita on ollut vuosina 1889, 1918, 1957, 1968, 1977 ja 2009.[5]
Vuonna 1918 influenssa A:n alatyyppi H1N1 aiheutti ns. espanjantaudin, johon kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä. Vuonna 2009 influenssa A:n alatyyppi H1N1 aiheutti sikainfluenssapandemian. Näitä molempia pandemioita seurasi H1N1-alatyypin jatkuva leviäminen ihmisissä kausi-influenssaviruksina.[2]
Influenssa A -virion on yleensä muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 100 nanometriä. Virioniin kuuluu lipidivaippa, joka on peräisin viruksen synnyinsolun solukalvosta. Viruksella on yhdeksän rakenneproteiinia:[3]
Lisäksi sillä on NS1 eli nonstrukturaalinen (ei-rakenteellinen) proteiini, joka säätelee geeniekspressiota, sekä NS2.[3]
Influenssa A -viruksen pintaa hallitsevat hemagglutiniini (HA) ja neuraminidaasi (NA) -gykoproteiinit. HA on vastuussa solujen kiinnittymisestä ja sisäänpääsystä. NA puolestaan mahdollistaa uusien vironien vapautumisen infektoituneista soluista. HA on trimeerinen proteiini, jossa jokainen monomeeri koostuu kahdesta domeenista: HA1 ja HA2. HA on influenssavasta-aineiden ensisijainen kohde, erityisesti HA1-domeenin pallomainen pää.[2]
Viruksen hemagglutiniini (HA)- ja neuraminidaasi (NA) -proteiinien antigeeninen variaatio on pohjana alatyyppeihin jaolle. Nykyään tunnetaan yhteensä 18 hemagglutiniinin alatyyppiä (H1-H18) ja 11 neuraminidaasin alatyyppiä, joista suurin osa kiertää luonnonvaraisissa linnuissa. Vain kolmen yhdistelmän tiedetään levinneen laajasti ihmisillä. Nämä alatyypit ovat A/H1N1, A/H2N2 ja A/H3N2. Uusia A/H3N2-alatyyppien antigeenivariantteja ilmestyy noin 3–5 vuoden välein, kun taas A1/H1N1-alatyyppien uusia antigeenimuunnoksia ilmaantuu harvemmin, noin 3–8 vuoden välein.[2]
Uusi HA–NA-yhdistelmä eli viruksen alatyyppi voi syntyä, kun kaksi erilaista influenssa A -virusta on infektoinut saman solun, niin että osa virusten jälkeläisistä voi rakentua eri alkuperää olevista RNA-segmenteistä.[3]
HA- ja NA-geeneille voi viruksen replikoituessa tapahtua pistemutaatioita, jotka muuttavat proteiinien aminohappojärjestystä epitoopin kohdalla. Tällaiset muutokset voivat johtaa siihen, että isännän immuunijärjestelmä ei tunnista viruksen muuntunutta jälkeläistä. Yksittäiset pistemutaatiot viruksessa eivät tarkoita kokonaan uuden alatyypin syntymistä.[3]
Eristetty influenssavirus yksilöidään nimeämällä se muodossa ”tyyppi/taudinkantaja jos ei ihminen/maantieteellinen alkuperä/kannan numero/vuosi(HA- ja NA-alatyyppi jos influenssa A)”.[3] Esimerkiksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemian aiheuttajavirus oli A/California/04/09(H1N1).
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
