Hätänumero on puhelinnumero, johon soittamalla saa yhteyden viranomaisiin, kuten pelastuslaitokselle ja poliisiin sekä terveys- ja sosiaalitoimeen hätätilanteissa.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Yleinen hätänumero sekä pelastuslaitokselle, poliisille että sosiaalipäivystykselle on 112.
Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen)[1].
Meripelastukselle on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero 0294 1000.
Päivystysapu vastaa numerossa 116 117.
Hätänumeroon soittaminen Suomessa
Suomessa hätänumero on yleiseurooppalainen 112. Hätänumeroon voi soittaa maksutta mistä tahansa puhelimesta ilman suuntanumeroa.[2] Soitto onnistuu myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä.
Hätänumero on tarkoitettu vain kiireellisiä ja todellisia hätätilanteita varten. Näitä ovat hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumeroa taas ei ole tarkoitettu puheluihin kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa, mikä pätee myös erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron.[2] Suomessa terveyteen liittyvissä kiireettömissä asioissa voi soittaa valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117[3]. Koska turha soitto saattaa viivästyttää hätää tarvitsevien avunsaantia, voi pilapuheluista tai muista turhista soitoista joutua maksamaan koituneet kulut. Lisäksi soittaja voidaan tuomita rangaistukseen[4].
Hätätekstiviesti ja hätäilmoitus suomalaisella viittomakielellä
Hätänumeroon voi lähettää myös tekstiviestin.[5] Tekstiviestipalvelun käyttö kuitenkin edellyttää rekisteröitymistä.[5][6][7] Kuulo- ja puhevammaisille on tarjolla eri puhelinnumerot, joihin voi lähettää myös tekstiviestejä.[5] Niitä ei ole tuotu julkiseksi ilkivallan pelossa. Helsingin hätäkeskuksen numero on kuitenkin julkaistu, ja se on 050 456 4113.[8]
Kesäkuussa 2021 Hätäkeskuslaitos ja Kela aloittivat vuoden mittaisen kokeilun hätäilmoituksen tekemiseksi suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen avulla.[9] Suomessa hätäpuhelun voi soittaa suomalaisella viittomakielellä arkisin kello 8–16.[10] Vaikka hätäkeskukseen pystyy ottamaan yhteyttä tekstiviestillä muina aikoina myös suomeksi, suomi ei ole läheskään kaikkien kuurojen äidinkieli Suomessa.[10]
Soittajan paikannus
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Televerkkoon perustuva paikannus
Hätänumeroon soittajan löytämiseksi voidaan käyttää lankapuhelinnumeron tai matkapuhelimen paikannusta. Näin ollen esimerkiksi ne soittajat, joiden olinpaikasta ei saada selvää, voidaan paikantaa. On mahdollista, että hätänumeroon soittaa esimerkiksi opaskoira[11] tai lapsi, joka ei osaa ilmoittaa sijaintiaan.
Suomessa kuitenkin paikannusta käytetään rajoitetusti yksityisyyden suojan vuoksi, ei kaikissa tapauksissa. Aikaisemmin hätäkeskuslaitos joutui matkapuhelinten osalta tiedustelemaan verkko-operaattorilta sijaintia, kunnes tarvittava laitteisto asennettiin hätäkeskusten käyttämään järjestelmään.
Hätäkeskuslaitoksen koordinaattipalvelu
- Pääartikkeli: Hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelu
Koska joissain tapauksissa soittaja ei ole kotipaikkakunnallaan eikä osaa ilmoittaa tarkkaa sijaintiaan, Hätäkeskuslaitos kehitti koordinaattipalvelun, jossa esimerkiksi loma-asunnoissa olevien on helppo etukäteen selvittää WGS84-koordinaattinsa avun pyytämiseksi oikeaan kohteeseen. Palvelu luotiin ensisijaisesti saaristo-olosuhteiden tarpeesta, mutta on tarkka koko Suomessa.
Kuntien yhteiset palohälytyskeskukset aloittivat toimintansa 1950-luvun lopulla. Nämä hälytysnumerot ottivat kuitenkin vastaan vain palo- ja pelastustoimen hälytyksiä, ja palohälytysnumero vaihteli paikkakunnittain. Muita käyttötarkoituksia varten oli omat puhelinnumeronsa: esimerkiksi poliisille ja sairaankuljetukselle oli erilliset puhelinnumerot. Palokunnan puhelinnumeroksi oli monella paikkakunnalla valittu 005.[12][13][14]
Helsingissä kokeiltiin nykyisen muotoista hätänumeroa jo 1970-luvulla, mutta palvelu valtakunnallistettiin vasta vuoden 1983 alussa. Samalla hätänumeroksi yhtenäistettiin 000 koko maassa. Suomeen perustettiin yleiset hätäilmoituskeskukset, ja ne alkoivat ottaa vastaan palohälytyksien lisäksi myös sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoituksia.[15][16][14]
Nykyinen yleinen hätänumero 112 tuli käyttöön vuoden 1993 alussa. Tuolloin Suomi otti käyttöön Euroopan unionin yhteisen hätänumeron ensimmäisten maiden joukossa.[17][18] Vanha numero 000 poistui käytöstä.
Poliisin hätänumero oli 10022. Se oli käytössä vuoteen 2011 asti.[17] Hätäkeskusuudistuksessa poliisin hälytyskeskukset siirrettiin valtiolliseen hätäkeskuslaitokseen. Samalla myös kiireellinen sosiaaliapu liitettiin osaksi hätänumeron 112-palveluita.
Mobiilisovellus 112 Suomi otettiin käyttöön vuonna 2015. Tekstiviestien lähetys numeroon 112 tuli mahdolliseksi vuonna 2018.[17]
Euroopan unioni otti käyttöön yhteiseksi hätänumerokseen 112:n 29. heinäkuuta 1991. 112 toimii kaikissa jäsenmaissa, joissakin tosin vanhan puhelinnumeron rinnalla kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa.
112 on varattu hätänumeroksi myös GSM-standardissa. Teoriassa missä päin maailmaa tahansa GSM-puhelimella soitettaessa numero 112 ohjaa puhelun paikalliseen hätäkeskukseen. Yleisimpiin maailmassa käytössä oleviin hätänumeroihin voidaan soittaa GSM-puhelimella, vaikka näppäinlukitus olisi päällä, puhelimen saldoraja olisi ylitetty, puhelimessa ei olisi SIM-korttia, tai puhelin olisi lukittunut esimerkiksi liian monen väärän PIN-koodin tai PUK-koodin syöttämisen takia.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
