Hämeenlinnan linnalääni

Hämeenlinnan linnalääni oli yksi Suomen kahdeksasta keskiaikaisesta linnaläänistä. Linnaläänijako vakiintui 1300-luvun kuluessa, mutta sitä edelsivät niin sanotut sinettimaakunnat, joista Häme oli yksi. Ruotsi vakiinnutti valtansa Hämeessä 1200-luvun puolivälissä, ja omistuksen puolustamiseksi aloitettiin Hämeen linnan rakentaminen Vanajan vanhan kauppapaikan tuntumaan. Hämeen linnalääni muodostettiin uuden kruununlinnan hallinta-alueeksi.

Suomen alueen linnaläänit 1595-1634^[1]

Hämeen linnalääniä hallittiin Hämeen linnasta käsin.

Hämeen linnaläänin keskus sijaitsi vesi- ja maareittien risteysalueella, missä kohtasivat Vanajaveden Kokemäenjoelle johtava vesistö, Turusta Hämeen linnalle johtanut Hämeen härkätie, Hämeen linnalta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, Pirkkalaan kulkenut Nummitie ja Uudellemaalle johtanut Meritie. Linnalääni ulottui pitkälle sisämaahan, ja käsitti nykyisen Pirkanmaan eteläosan ja lähes koko nykyisen Keski-Suomen.

Lähteet

1. Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.

Ruotsin kuningaskunnan linnaläänit Suomessa

• Hämeenlinnan linnalääni
• Kastelholman linnalääni
• Kokemäenkartanon linnalääni
• Korsholman linnalääni
• Porvoon linnalääni
• Raaseporin linnalääni
• Savonlinnan linnalääni
• Turun linnalääni
• Viipurin linnalääni

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.