Grönlannin parlamentti
From Wikipedia, the free encyclopedia
Grönlannin parlamentti (grönlanniksi Inatsisartut, tansk. Landstinget) on toinen Grönlannin lainsäädäntöelimistä. Toinen lainsäädäntöelin on Grönlannin hallitus. Grönlannin parlamenttivaalit järjestetään joka neljäs vuosi ja niissä valitaan 31 edustajaa.[3] Grönlannin parlamentin toimipaikka on Nuuk. Yksi Grönlannin parlamentin tehtävistä on nimittää hallituksen pääministeri ja ministerit.
| Grönlannin parlamentti Inarsisartut (grönlanniksi) Landsting (tanskaksi) | |
|---|---|
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies | Hans Enoksen[1] |
| Kokoonpano | |
| Edustajia |
31 |
| Puolueet |
|
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 6. huhtikuuta 2021 |
| Kokouspaikka | |
| Inatsisartut, Nuuk | |
| Kotisivut | |
| https://ina.gl | |
Parlamenttaarista työtä tehdään 13 valiokunnassa.[4]
Historia
Grönlannin parlamentti perustettiin nykymuodossaan ensimmäisen kerran vuonna 1911, kun erikseen hallituille Pohjois- ja Etelä-Grönlannille haluttiin perustaa yhteinen keskushallinto. Parlamentin valtaoikeuksia laajennettiin vuonna 1979 uuden itsehallintolain tultua voimaan. Toisen kerran valtaoikeuksia laajennettiin vuonna 2009, jolloin parlamentti sai lainsäädäntövallan Grönlannin sisäisissä asioissa.[5].
Vaalit
Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin 6. huhtikuuta 2021.
| Puolueet | Äänet | Paikat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | +/– | Paikat | +/– | ||||
| Inuit Ataqatigiit | IA | 9 912 | 37,42 | +11,64 | 12 | +4 | ||
| Siumut | S | 7 971 | 30,10 | +2,66 | 10 | +1 | ||
| Naleraq | N | 3 249 | 12,27 | -1,28 | 4 | 0 | ||
| Demokraatit | D | 2 452 | 9,26 | -10,43 | 3 | -3 | ||
| Atassut | A | 1 879 | 7,09 | +1,13 | 2 | 0 | ||
| Nunatta Qitornai | NQ | 639 | 2,41 | -1,04 | 0 | -1 | ||
| Suleqatigiissitsisut | SA | 375 | 1,42 | -2,69 | 0 | -1 | ||
| Itsenäiset | 9 | 0,03 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Yhteensä | 26 486 | 100 % | 31 | |||||
| Hyväksyttyjä ääniä | 26 486 | 97,81 | ||||||
| Tyhjiä | 296 | 1,09 | ||||||
| Hylättyjä | 297 | 1,10 | ||||||
| Äänestäneitä | 27 079 | 100,00 | ||||||
| Äänioikeutettuja | 41 126 | 65,84 | -6,02 | |||||
| Lähde: Vaaliviranomainen | ||||||||
Hallituksen muodostaminen
Vaaleissa suurimman puolueen aseman saavuttanut Inuit Atqatigiit aloitti hallitusneuvottelut kaikkien puolueiden kanssa 8. huhtikuuta, kertoen puolueen sanoneen selvästi lopettavansa uraania sivutuotteena tuottavan kiistanalaisen kaivostoimintaprojektin eteläisessä Grönlannissa. Samoin Inuit Ataqatigiitin puheenjohtaja Múte Bourup Egede ilmoitti uskovansa neuvottelujen valmistuvan 15. huhtikuuta mennessä.[6]
Demokraatit-puolue jätti hallitusneuvottelut 9. huhtikuuta, katsoen ettei puolue ole tarpeellisissa määrin samaa mieltä Grönlannin suunnasta Inuit Ataqatigiitin kanssa voidaakseen toimia tämän kanssa hallituksessa. Puolueen puheenjohtaja Jens-Frederik Nielsen kertoo Demokraatit-puolueen keskittyvän nyt saamaan puolueen oppositiosta käsin takaisin siihen iskuun, jossa se oli ennen syvästi tappiollisia vaaleja.[7]
Perinteinen valtapuolue, keskustavasemmistolainen Siumut sivuutettiin hallitusneuvotteluiden lopputaipaleella 13. huhtikuuta. Inuit Ataqatigiit näytti Siumutille ovea vedoten IA:n näkemyksen mukaan puolueessa edelleen jatkuvaan viime syksyn puheenjohtajavaalista lähtöisin olevaan sisäiseen jakautumiseen ja sen tuomaan epävakauteen.[8]
Inuit Ataqatigiit julkisti hallituskoalition 16. huhtikuuta yhdessä Naleraqin kanssa, jota Atassut tukee osallistumatta kuitenkaan varsinaiseen hallitukseen. Varsinaisella hallituksella on 16 paikkaa Grönlannin 31-paikkaisesta parlamentista, eli niukin mahdollinen enemmistö. Atassut mukaan laskettuna paikkamäärä on 18.[9][10] Hallitus saavutti parlamentin tuen äänestyksessä ja aloitti hallituskautensa 23. huhtikuuta parlamentin palattua vaaleista johtuneelta istuntotauolta.[11]
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.