Golden Globe Race -nimillä kutsutaan eräitä maailmanympäripurjehduskilpailuja. Tähän mennessä sillä nimellä on järjestetty kolme kilpailua.
Sunday Times Golden Globe Race 1968–1969
Sunday Times Golden Globe Race oli historian ensimmäinen maailmanympäripurjehduskilpailulähde?. Se purjehdittiin yksin ja ilman pysähdyksiälähde?. Kisan voitti Robert Knox-Johnston, joka oli osanottajista ainoa, joka pääsi maaliin[1].
Golden Globe Race 2018–2019
Golden Globe Race 2018 alkoi 50 vuotta ensimmäisen jälkeen[2].
Kilpailu oli retrohenkinen: osanottajien oli tyydyttävä pääsääntöisesti niihin välineisiin, joita Robert Knox-Johnstonilla oli käytössään Suhaili-veneellään vuonna 1968[3]. Joitakin turvavälineitä lukuun ottamatta osanottajat eivät saaneet käyttää uudenaikaisia apuvälineitä ja veneiksi hyväksyttiin vain ennen vuotta 1988 suunniteltuja malleja[2]. Hyväksytyt mallit olivat: Westsail 32, Tradewind 35, Saga 34, Saltram 36, Vancouver 32 & 34, OE 32, Eric (Suhailin sisaralus), Aries 32, Baba 35, Biscay 36, Bowman 36, Cape Dory 36, Nicholson 32 MKX-XI, Rustler 36, Endurance 35, Gaia 36, Hans Christian 33T, Tashiba 36, Cabo Rico 34, Hinckley Pilot 35, Lello 34 ja Gale Force 34[3].
Kilpailu alkoi Les Sables d’Olonnesta Ranskasta 1.7.2018 ja päättyi samaan paikkaan 19.5.2019[4]. Matkaan lähti 18 venettä, joista 13 keskeytti[1]. Kilpailun voitti 73-vuotias ranskalainen Jean-Luc van den Heede, joka käytti matkaan 211 päivää ja pääsi maaliin 29.1.2019[5].
Yksi osanottajista oli suomalainen Tapio Lehtinen[4]. Veneen pohjaan takertuneiden hanhenkaulojen takia hän jäi kisassa viimeiseksi[6][4]. Häneltä kului matkaan 322 päivää[5].
Golden Globe Race 2022
Golden Globe Race 2022 alkoi 4.9.2022[7]. Säännöissä hyväksyttiin 22 venetyyppiä[8]. Reitti lähti Les Sables-d’Olonnesta ja kulki Kanariansaaren vasemmalta puolelta, Trindaden oikealta puolelta, Kapkaupungin kautta, Hyväntoivonniemen oikealta puolelta, Prinssi Edwardin saarten vasemmalta puolelta, Crozetsaarten vasemmalta puolelta, Kergueleninsaarten vasemmalta puolelta, 45° eteläisen leveyspiirin vasemmalta puolelta, Kap Leeuwin oikealta puolelta, Tasmanian Storm Bayn kautta, Snaressaarten vasemmalta puolelta, Bountysaarten vasemmalta puolelta, koordinaattipisteen 46°S, 174°W vasemmalta puolelta, Kap Hornin oikealta puolelta, Punta del Esten kautta, Atlantin halki ja takaisin Les Sables-d’Olonneen[9]. Kilpailijat lähetti matkaan Sir Robin Knox Johnston yhdessä pormestarin ja kilpailun järjestäjän kanssa[10]. Kilpailuun otti osaa 16 kilpailijaa[10][11]:
| Osanottaja | Veneen nimi | Veneen tyyppi | ||
|---|---|---|---|---|
| 1 |  Arnaud Gaist |
Feï of Shanghaï | Barbican 33 MKII (pitkäkölinen versio) | Keskeytti hanhenkaulojen ja takilassa ilmenneiden ongelmien takia 2. joulukuuta[12] |
| 2 | Damien Guillou |
PRB | Rustler 36 | Keskeytti ohjauslaitteen rikkouduttua 14. marraskuuta[13] |
| 3 |   Abhilash Tomy |
Bayanat[14] | Rustler 36 | Kilpailun toinen sija. Saapui maaliin 29.4.2023, 236 päivän jälkeen.[15] |
| 4 |  Edward Walentynowicz |
Noah's Jest | Rustler 36 | Vetäytyi kilpailusta henkilökohtaisista syistä 9. syyskuuta[16] |
| 5 |  Elliott Smith |
Second Wind | GaleForce 34 | Vetäytyi 19.1.2023 laitevian takia. [17] |
| 6 |  Ertan Beskardes |
Lazy Otter | Rustler 36 | Vetäytyi kilpailusta sanoin "Etsin tuntematonta ja löysin sen" 16. marraskuuta[18] |
| 7 | Guy deBoer |
Spirit | Tashiba 36 | Keskeytti; nukahti ja ajautui karille Fuerteventurassa 18. syyskuuta[19] |
| 8 | Guy Waites |
Sagarmatha | Tradewind 35 | Siirtyi Chichester-luokkaan 22. joulukuuta, mutta hylättiin lopulta myöhästymisen vuoksi.[20] |
| 9 | Ian Herbert-Jones |
Puffin | Tradewind 35 | Keskeytti. Myrsky kaatoi veneen ja katkaisi maston. Pelastettiin 11. huhtikuuta.[21] |
| 10 |  Jeremy Bagshaw |
Olleanna | OE32 | Saapui maaliin Chichester-luokassa 15. kesäkuuta 277 päivän jälkeen.[22] |
| 11 | Kirsten Neuschäfer |
Minnehaha | Cape George Cutter, CG36 | Kilpailun voittaja. Saapui maaliin 27.4.2023 kokonaisajassa 235 vuorokautta, 5 tuntia, 44 minuuttia ja 4 sekuntia.[23] |
| 12 |  Mark Sinclair |
Coconut[24] | Lello 34 | Vetäytyi kisasta perhesyiden takia 23. syyskuuta[25] |
| 13 |  Michael Guggenberger |
Nuri | Biscay 36 | Kilpailun kolmas sija ajalla 249 päivää, 17 tuntia, 42 minuuttia ja 24 sekuntia. [26] |
| 14 |  Pat Lawless |
Green Rebel[27] | Saltram Saga 36 | Keskeytti ohjauslaitteen rikkouduttua 9. marraskuuta[28] |
| 15 | Simon Curwen |
Clara | Biscay 36 | Ehti maaliin ensimmäisenä, mutta oli joutunut käymään maissa venettään korjaamassa, koska aalto rikkoi hänen tuuliperäsimensä, minkä vuoksi hän siirtyi Chichester-luokkaan[23][29]. Hyvitykset huomioiden Neuschäfer on loppuajassa Curwenia nopeampi.[23] |
| 16 |  Tapio Lehtinen |
Asteria | Gaia 36 | Vene upposi[30] |
Mukana oli jälleen Tapio Lehtinen[7]. 18. marraskuuta Lehtisen Asteria-vene upposi Etelä-Afrikan Port Elizabethin lähettyvillä ja Lehtinen joutui siirtymään pelastuslautalle[32]. Veneen uppoamishetkellä Lehtisen kaksi lähintä kilpailijaa olivat hänestä 176 km ja 310 km päässä ja lähin laiva noin 430 km päässä[33]. Lähin kilpakumppani Kirsten Neuschäfer lähti auttamaan Lehtistä[33]. Neuschäfer saavutti Lehtisen seuraavan päivän aamuna ja poimi hänet kyytiinsä[34]. Neuschäferin veneestä Lehtinen siirtyi rahtilaiva Darya Gayatrin kyytiin matkalle kohti Singaporea[34]. Lehtinen palasi Suomeen 11. joulukuuta[35]. Neuschäfer jatkoi kilpailua aikahyvityksen kanssa[34].
Golden Globe Race 2026
Kilpailun on määrä startata neljännen kerran 6. syyskuuta 2026[36]. Joel Harkimo on ilmoittanut osallistuvansa tähän kilpapurjehduksen.[37]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
