Figaron häät

Figaron häät (Le nozze di Figaro, KV 492) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä ooppera, joka edustaa tyyliltään opera buffaa eli oopperan farssimaista, parodista ja läpisävellettyä muotoa. Figaron häät -oopperan kantaesitys oli 1. toukokuuta 1786 Wienin Burgtheaterissa säveltäjän johtamana. Ooppera perustuu Pierre Beaumarchais’n näytelmään Figaron häät.

Tämä artikkeli käsittelee oopperaa. Näytelmästä kerrotaan artikkelissa Figaron häät (näytelmä).

Figaron häät
Alkuperäinen nimi	Le Nozze di Figaro
Määritelmä	Una opera buffa in quattro atti
Säveltäjä	Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto	Lorenzo da Ponte
Pohjautuu	Beaumarchais'n näytelmään Le mariage de Figaro
Tyylilaji	opera buffa
Kieli	italia
Kantaesitys	1. toukokuuta 1786 Burgtheater, Wien
Aikajana Mozartin oopperoista
Der Schauspieldirektor Figaron häät Don Giovanni 1786 1786 1787
Infobox OK

W.A Mozart: Figaron häät, alkusoitto

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Ensimmäisen kerran ooppera esitettiin Suomessa vuonna 1922 Suomalaisessa oopperassa.

Oopperan synty

Figaron häät on ensimmäinen kolmesta da Ponte -oopperasta; kaksi muuta ovat Don Giovanni ja Così fan tutte. Mozart ja libretisti Lorenzo da Ponte saivat keisari Joosef II:lta luvan laatia italiankielinen ooppera Beaumarchais'n näytelmästä La Folle journée ou Le Mariage de Figaro (suom. Hullu päivä, tai Figaron häät) vuodelta 1784. Näytelmää pidettiin vallankumouksellisena ja sen saksankielinen versio oli kielletty Wienissä vuotta aikaisemmin.^[1] Muokatessaan Figaroa oopperalibretoksi da Ponte riisui näytelmästä terävimmän yhteiskuntakritiikin, vaikka perusasetelma jäikin ennalleen: kiero ja himokas aatelisherra joutuu alistumaan nokkelien ja hyveellisten palvelijoidensa juonittelujen edessä.

Figaron häiden kantaesitys Wienin Burgtheaterissa oli menestyksekäs, mutta siitä huolimatta oopperaa esitettiin vain yhdeksän kertaa. Kilpailu Wienissä oli kovaa, eikä italiankielisen oopperan aristokraattinen yleisö innostunut oopperasta, jossa heidän yhteiskuntaluokkaansa pilkattiin avoimesti. Hildesheimer (1983) jopa väittää että:

”Figarosta” tuli hänen tuhonsa syy. Korkeat piirit, jotka olivat tottuneet näkemään itsensä opera seriassa lempeytensä ja suvereenisuutensa takia loputtomiin ihannoituina hahmoina, eivät tosin tunteneet joutuneensa äkillisen törkeän kohtelun kohteeksi, mutta eivät toisaalta nielaisseetkaan tällaista kovin kernaasti.^[2]

Henkilöt

• Kreivi Almaviva – baritoni
• Kreivitär Almaviva – sopraano
• Susanna, Figaron morsian ja kreivittären kamarineito – sopraano
• Figaro, Susannan sulhanen ja kreivin kamaripalvelija – bassobaritoni
• Cherubino, kreivin paašipoika – mezzosopraano
• Bartolo, lääkäri – basso
• Marcellina, lääkärin taloudenhoitaja – sopraano
• Basilio, laulunopettaja – tenori
• Don Curzio, tuomari – tenori
• Antonio, kreivin puutarhuri ja Susannan setä – basso
• Barbarina, Antonion tytär – sopraano

Tapahtumapaikka ja -aika

Kreivi, Susanna ja nojatuoliin piiloutunut Cherubino.

Oopperan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun puoliväliin, kreivi Almavivan linnaan, joka sijaitsee Espanjassa lähellä Sevillaa. Päähenkilöitä ovat kreivi ja kreivitär Almaviva, kreivin kamaripalvelija Figaro ja kreivittären kamarineito Susanna. Myös paašipoika Cherubino, lääkäri Don Bartolo, lääkärin taloudenhoitaja Marcellina, laulunopettaja Don Basilio, tuomari Don Curzio, kreivin puutarhuri Antonio sekä puutarhurin tytär Barbarina ovat tämän koomisen oopperan keskeisiä henkilöitä.

Juoni

Ooppera tapahtumat alkavat Figaron ja Susannan hääpäivänä. Asiat mutkistuvat, kun paljastuu, että kreivi tahtoo käyttää ensiyön oikeuttaan Susannan kanssa ja alkaa kosiskella häntä. Monimuotoisten juonenkäänteiden, juonitteluiden, piiloutumisien, naamioitumisien ja uusien sukulaisuussuhteiden paljastumisien jälkeen kaikki päättyy kuitenkin sovintoon ja hääjuhlia jatketaan entistä riehakkaammissa tunnelmissa.

Ensimmäinen näytös

Duetto: „Cinque, dieci, venti, trenta“ Figaro mittaa kreivi Almavivan hänelle ja Susannalle antamaa huonetta ja hänen morsiamensa Susanna sovittaa uutta myssyään / huntuaan.

Duetto: „Se a caso madama la notte ti chiama.“ Figaro kuvailee, kuinka kätevä uusi huone on: lähellä sekä kreiviä että kreivitärtä, joita hän ja Susanna palvelevat kamaripalvelijana ja -palvelijattarena. Susanna on eri mieltä ja selittää kreivin taka-ajatuksena olevan hänen viettelemisensä.

Aaria: „Se vuol ballare, Signor Contino“ Figaro vannoo sotkevansa kreivin suunnitelmat ja tanssittavansa häntä oman pillinsä mukaan.

Aaria: „La vendetta, oh, la vendetta!" Lääkäri Bartolo vannoo kostavansa Figarolle, jota pitää tätä syypäänä ihastuksensa kohteen Rosinan eli nykyisen kreivitär Almavivan menettämiseen kreivi Almavivalle. Kosto on tarkoitus toteuttaa auttamalla tohtorin taloudenhoitaja Marcellinaa pitämään kiinni sopimuksesta, jonka Figaro on hänen kanssaan tehnyt: Marcellina on lainannut rahaa Figarolle ja Figaro luvannut mennä hänen kanssaan naimisiin, ellei pysty maksamaan velkaansa.

Duetto: „Via resti servita, Madama brillante“ Susanna ja Marcellina kinaavat, kumman tulisi mennä ovesta edeltä. Marcellina poistuu lopulta raivoissaan.

Aaria: „Non so più cosa son, cosa faccio“ Hovipoika Cherubino on tullut Susannan luo kertomaan, että kreivi aikoo lähettää hänet pois, koska on yllättänyt hänet Susannan serkun Barbarinan luota. Laulaa aarian, kuinka (murrosiän) rakkausajatukset vaivaavat häntä niin, ettei tiedä miten päin olisi. Cherubino piiloutuu, kun kreivi saapuu Susannan luo ja houkuttelee häntä eroottiseen kohtaamiseen luvaten rahaa. Kreivikin piiloutuu, kun paikalle saapuu vielä laulunopettaja Basilio puhumaan kreivin puolesta Susannalle ja juoruilemaan.

Tertsetto: "Cosa sento! Tosto andate, e scacciate il seduttor“ Kreivi tulee esiin piilostaan, kun Basilio kertoo hovipoika Cherubinon piirittävän kreivitärtä ja haluaa heti häätää pojan. Basilio pahoittelee ja koettaa korjailla sanomisiaan. Susanna pelkää maineensa menetetyksi ja miltei pyörtyy, mutta tokenee taas. Susanna ja Basilio yrittävät puhua Cherubinon puolesta, mutta kreivi löytää hänet tällä kertaa Susannan luota piilosta. Susanna selittää, miksi Cherubino oli hänen luonaan.

Kuoro:„Giovani liete, fiori spargete“ Figaro on värvännyt kreivin alustalaiset ylistämään kreiviä kuorossa siitä, että hän on lopettanut feodaalisen ensiyön oikeuden. Tavoitteena on saada kreivi näin siunaamaan Figaron ja Susannan avioliitto ja pelastaa Susanna kreivin piiritykseltä. Kreivi ei kuitenkaan siunaa liittoa heti, vaan lupailee järjestää juhlat illalla ja odottelee Marcellinaa estämään seremoniaa.

Aaria: "Non più andrai, farfallone amoroso" Kreivi haluaisi lähettää Cherubinon mierontielle, mutta kun hovipoika uhkaa paljastaa miten kreivi kosiskeli Susannaa, kreivi päättääkin lähettää pojan armeijaan. Figaro laulaa aariassa, miten hovipojan elämä tulee muuttumaan.

Toinen näytös

Aaria: „Porgi, amor, qualche ristoro“ Kreivitär laulaa suruaan kreivin uskottomuuden takia. Susanna kertoo kreivittärelle, miten kreivi on vikitellyt häntä ja Figaro keksii yhteisen juonen: lähetetään kirje, jossa kreivitär muka lupautuu tapaamaan rakastajansa puutarhassa ja saadaan kreivi näin mustasukkaiseksi. Kirje annetaan laulunopettaja Basiliolle, joka kuitenkin toimittaa sen kreiville. Kreivittären sijasta puutarhaan on tarkoitus lähettää kuitenkin naiseksi puettu Cherubino, joka Figaron käskystä ei olekaan vielä lähtenyt armeijaan.

Aaria: „Voi che sapete che cosa è amor“ Cherubino laulaa kreivittärelle laulun, jonka on kirjoittanut kaikille naisille. Cherubinon määräyskirjasta armeijaan puuttuu sinetti / leima.

Aaria: „Venite, inginocchiatevi“ Susanna laulaa Cherubinolle ohjeita, kun hänet puetaan naiseksi kreivittären makuuhuoneessa. Cherubino piiloutuu komeroon, kun kreivi koputtaa ovella.

Tertsetto: „Susanna, or via, sortite, sortite, io così vo’“ Kreivitär väittää komerossa olevan Susannan, joka sovittaa hääpukuaan, mutta Figaron kirjoittaman hämäyskirjeen saanut kreivi arvelee, että siellä on kreivittären rakastaja. Susanna on piilossa (mutta ei komerossa) ja miettii miten ratkaista tilanne. Kreivi päättää hakea murtovälineet nähdäkseen, kuka komerossa on. Hän vie kreivittären mukanaan ja lukitsee oven, ettei kukaan pääse sisään tai ulos sillä aikaa.

Duetto: „Aprite, presto, aprite; aprite, è la Susanna“ Susanna on ollut piilossa ja päästää nyt äkkiä Cherubinon ulos. Poika päättää hypätä ikkunasta puutarhaan, vaikka Susanna estelee, koska hyppy on korkea. Cherubino hyppää ja pakenee.

Finaali: „Esci omai, garzon malnato, sciagurato, non tardar" Kreivi ja kreivitär palaavat. Kreivitär tunnustaa, että komerossa on Cherubino ja kreivi sanoo tappavansa pojan. Komerosta löytyy kuitenkin Susanna. Kreivitär ja Susanna kertovat Figaron kirjoittaneen kirjeen ja väittävät kaikkea kiusoitteluksi kreivin mielettömän mustasukkaisuuden tähden. Figaro tulee hakemaan muita, koska väki odottaa jo häitä. Kreivi tiukkaa häneltä kirjeestä, kun puutarhuri Antonio saapuu kertoen nähneensä miehen hypänneen kreivittären ikkunasta puutarhaan. Antoniolla on myös mieheltä pudonnut paperi, joka osoittautuu Cherubinon määräyskirjaksi. Figaro väittää hypänneensä, koska oli odottelemassa Susannaa ja pelästyi kreiviä. Marcellina, Basilio ja Bartolo saapuvat vaatimaan Figaroa joko maksamaan velkansa tai vihille Marcellinan kanssa.

Kolmas näytös

Kreivi ihmettelee itsekseen kaikkea tapahtunutta. Toisaalla: Kreivitär neuvoo Susannaa menemään kreivin luo ja lupaamaan, että tapaa hänet puutarhassa. Kreivitär aikoo itse mennä Susannan sijasta.

Duetto: „Crudel! Perché finora farmi languir così?“ Kreivi kyselee Susannalta duetossa yhä uudestaan, tuleeko tämä varmasti puutarhaan.

Resitatiivi ja aaria: „Vedrò mentr’io sospiro“ Kreivi kuulee Susannan sanovan Figarolle, että tapaus on voitettu, epäilee tulleensa petetyksi ja kiukuttelee aariassaan, ettei hänen palvelijansa sovi saada naista (Susanna), jota hän itse haluaa.

Sekstetto: „Riconosci in questo amplesso“ Tuomari don Curzio pitää Marcellinan ja Figaron sopimusta pitävänä: Figaron on joko maksettava tai naitava Marcellina. Figaro kertoo olevansa aatelista syntyperää ja sanoo, ettei voi mennä naimisiin, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Hän ei kuitenkaan tiedä keitä vanhemmat ovat, sillä hänet on pienenä ryöstetty. Marcellina tunnistaa Figaron hänen ja Bartolon aviottomaksi pojaksi kädessä olevan merkin perusteella ja näin häät ovat mahdottomuus. Susanna saapuu maksamaan Figaron velkaa ja hänelle selitetään tilanne. Marcellina, Bartolo, Figaro ja Susanna ovat ikionnellisia, mutta kreivi ja tuomari harmissaan. Toisaalla: Barbarina houkuttelee Cherubinoa mukaan viemään kukkia kreivittärelle naiseksi pukeutuneena.

Resitatiivi ja aaria: „E Susanna non vien … Dove sono i bei momenti“ Kreivitär odottaa Susannaa kertomaan, onnistuiko tapaamisesta sopiminen kreivin kanssa ja valittaa aariassa mennyttä rakkauttaan. Toisaalla: Puutarhuri Antonio (joka on myös Barbarinan isä) kertoo kreiville Cherubinon olevan edelleen linnassa ja että hänet on puettu naiseksi.

Duetto: "Sull'aria" Kreivitär saa kuulumiset Susannalta ja sanelee hänelle kirjeen, jossa sovitaan tarkempi tapaamispaikka. Kirje suljetaan neulalla, joka tulee palauttaa sen lähettäjälle.

Kuoro: „Ricevete, oh padroncina“ Alustalaisnaiset tulevat tuomaan kreivittärelle kukkia ja laulavat hänelle. Heidän joukossaan on naiseksi puettu Cherubino. Kreivi ja Antonio tulevat paikalle ja Cherubino paljastetaan. Barbarina pyytää kreiviltä Cherubinoa miehekseen, koska kreivi on kuulemma aiemmin heidän tapaillessaan luvannut hänelle "mitä vain".

Marssi ja finaali: „Ecco la marcia, andiamo“ Kreivi, kreivitär ja muut asettuvat paikoilleen häämarssin soidessa. Kuoro ylistää kreiviä jälleen kerran („Amanti costanti, seguaci d'onor“). Juhlitaan tuplahäitä: Figaron ja Susannan lisäksi Marcellina ja Bartolo menevät pikaisesti naimisiin. Figaro näkee, että kreiville sujautetaan neulalla suljettu rakkauskirje.

Neljäs näytös

Aaria: „L'ho perduta... me meschina“ Barbarina suree aariassa hukkaamaansa neulaa, jonka kreivi oli antanut hänelle eteenpäin Susannalle vietäväksi. Figaro ja Marcellina saapuvat paikalle. Figaro päättää mennä puutarhaan ja ottaa todistajiksi mukaansa Basilion ja Bartolon saadakseen Susannan kiinni uskottomuudesta, mutta Marcellina päättää varoittaa Susannaa, jonka uskoo olevan viaton.

Resitatiivi ja aaria: "Aprite un po' quegli occhi" Epätoivoinen Figaro vaatii aariassaan kaikkia aviomiehiä avaaman silmänsä vaimojensa petollisuudelle.

Resitatiivi ja aaria: "Deh, vieni, non tardar" Figaro näkee Susannaksi pukeutuneen kreivittären puutarhassa ja Susanna laulaa Figaroa kiusoitellakseen aariaa, jossa muka odottelee rakastajaansa.

Finaali: Cherubino tulee paikalle ja lähentelee Susannaksi luulemaansa kreivitärtä, mutta hänet karkotetaan, kun kreivi saapuu. Susannaksi pukeutunut kreivitär houkuttelee kreivin perässään syvemmälle puutarhaan. Figaro näkee kreivittäreksi pukeutuneen Susannan ja kertoo hänelle, että heidän puolisonsa pettävät heitä juuri. Susanna ei paljasta henkilöllisyyttään rangaistakseen Figaroa epäluuloisuudesta, mutta Figaro tunnistaa Susannan äänestä ja päättää puolestaan kiusoitella Susannaa teeskentelemällä haluavansa pettää tätä kreivittären kanssa kostoksi. Sovinnon tehtyään ("Pace, pace, mio dolco tesoro") pariskunta huomaa kreivin etsiskelevän Susannaksi luulemaansa kreivitärtä ja alkavat teeskennellä rakkauskohtausta. Kreivi luulee vaimoaan petolliseksi ja hyökkää paikalle. Kaikki kutsutaan piiloistaan todistajiksi, mutta tilanne ratkeaa vasta kun kreivitär itse Susannan vaatteissa saapuu. Kreivi ymmärtää jääneensä itse kiinni uskottomuudesta ja pyytää anteeksi. Kaikki laulavat yhdessä, kuinka tämä hullu päivä päättyy rakkauteen ja juhlintaan ("Ah! Tutti contenti saremo così").

Lähteet

1. Bacon, Henry: Oopperan historia. Helsinki: Otava, 1995, 2. korjattu painos 2001. ISBN 951-1-13273-3
2. Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (suom. Seppo ja Päivi Heikinheimo). Helsinki: Otava, 1983, 4. painos 2002. ISBN 951-1-11882-X

Aiheesta muualla

• Partituuri.
• Libretto.
• Mozart in Wien. (video)
• oopperaopas: figaron häät (suomeksi)