ihmisapinoiden suku From Wikipedia, the free encyclopedia
Australopithecus eli etelänapina on ihmisapinoiden suku, joka eli 4,4–1,7 miljoonaa vuotta sitten. Monien tutkijoiden mielestä jotkut Australopithecuksen lajit olivat ihmisten esi-isiä.[1]
Australopithecus | |
---|---|
Australopithecus afarensis |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
Alaheimo: | Homininae |
Tribus: | Hominini |
Alatribus: | Hominina |
Suku: |
Australopithecus Dart, 1925 |
Lajit | |
†A. afarensis ("Lucy", "Selam") |
|
Katso myös | |
Australopithecus Wikispeciesissä |
Australopithecuksen edeltäjä oli Ardipithecus. Sen lähisuku on Paranthropus, "roteva apinaihminen".[2]
Australopithecusten sukuun luettuja lajeja ovat:[3]
Lajeista viimeisin, malapanapinaihminen, eli vielä samaan aikaan kuin vanhimmat Homo-sukuun luetut ihmiset, alle kaksi miljoonaa vuotta sitten.[5]
Jotkut tutkijat ovat arvelleet joidenkin Australopithecusten saattaneen olla ihmisen esivanhempia. Ne ovat kuitenkin saattaneet olla vain jonkinlainen rinnakkaismuoto varhaisten ihmisten edeltäjille Kenyanthropuksille.[1]
Australopithecukset olivat aivotilavuudeltaan lähellä nykyisiä apinoita, niiden aivotilavuus oli noin 450–500 cm³ tai niinkin alhainen kuin 350 cm³,[6] mikä on suunnilleen samaa luokkaa kuin gorillalla tai simpanssilla.[7] Simpanssin aivotilavuus on noin 380 cm³, gorillan noin 540 cm³.[8]
Fossiilijäänteiden mukaan suku edelsi mahdollisesti monia sitä seuranneita hominideja, kuten Paranthropuksia ja tiettävästi myös sukua Homo. Kuitenkin todennäköisesti niiden älykkyys vastasi vain nykyisten apinoiden älykkyyttä. Avaintekijäksi kuitenkin muodostuu niiden kahta raajaa eli jalkoja käyttävä liikkumistyyli, joka erosi edeltävien kädellisten käyttämästä neljällä raajalla tapahtuneesta liikkumisesta. Täysin selvää ei kuitenkaan ole, miten kaksiraajainen kävelytyyli kehittyi miljoonia vuosia sitten ja oliko sillä jotain tekemistä kasvaneen aivotilavuuden kanssa. Kaksiraajaisuuden huomattavana etuna kuitenkin oli se, että yläraajat vapautuivat käsittelemään esineitä ja pää vapautui tarkkailemaan mahdollisia uhkaavia tekijöitä, kuten Afrikan savanneilla vaanivia lihansyöjäpetoja. Pystyasentoinen liikkumistyyli myös mahdollisesti näkemisen pidemmälle ja ruoan hankinta helpottui. Laji oli kuitenkin aikansa hitaimmin liikkuvia kädellisiä.
Tiettävästi lajit tai ainakaan varhaisimmat niistä eivät käyttäneet yhtään sen edistyneempiä työkaluja, kuin mitä nykyiset apinalajit käyttävät (kuten avaavat kivillä hedelmiä ja pähkinöitä sekä kaivavat kepeillä termiittipesiä). Australopithecus garhi näyttäisi olleen edistynein suvun laji, joka jo käytti erittäin alkeellisia työkaluja ja teurasti riistaa, kuten Homo habilis. Tämä johti siihen, että monet tutkijat arvelevat juuri sen olleen ihmissuvun mahdollinen edeltäjä tai ainakin läheinen sukulainen.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.