From Wikipedia, the free encyclopedia
RMS Titanicilla oli paljon lemmikkieläimiä laivan tuhoisalla neitsytmatkalla, joka päättyi jäävuoreen törmäämisen seurauksena uppoamiseen 14.–15. huhtikuuta 1912 välisenä yönä.[1]
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Johdanto ei vastaa Wikipediassa määriteltyä muotoa |
Mukana oli koiria,[2] kissoja,[3] kanoja,[4] muita lintuja ja tuntematon määrä rottia. Titanicilla oli 12 koiraa, mutta vain kolme niistä selviytyi[5][6][7]. Loput eläimet katosivat.
Aluksella oli oma virallinen maskotti, kissa nimeltä Jenny, joka työskenteli myös pitääkseen aluksen rottien ja hiirien määrän alhaisena.[7][8] Se asui normaalisti keittiössä, jossa henkilökunta ruokki sitä.
Matkustajat olivat tuoneet mukanaan koiria lemmikkeinä. Useimpia pidettiin kenneleissä aluksen F-kannella[9]. Jotkut myös pitivät lemmikkejään omissa hyteissään ja usein luultavasti miehistön tietämättä. Koirat olivat aluksen puusepän John Hutchisonin vastuulla. Kennelikoiria vietiin päivittäin puuppikannelle tekemään tarpeitaan.
Titanicin kyydissä olivat muiden muassa seuraavat koirat:
Koirien ja kissojen lisäksi laivassa oli useita lintuja ja myös yksi sika.[7] Ella Holmes White toi kyytiin neljä kanaa, joita luultavasti pidettiin F-kannella koirakenneleissä tai niiden lähellä.[4][7]
Harvat Titanicin eläimistä selviytyivät aluksen uppoamisesta. Kolme koiraa otettiin omistajiensa pelastusveneisiin. Margaret Haysin pomeranian otettiin turvallisesti pelastusveneeseen 7 ja se asui hänen kanssaan aina kesäkuuhun 1917 asti, kunnes se karkasi tai varastettiin. Elizabeth Rothschild kieltäytyi menemästä pelastusveneeseen 6, ellei hänen koiransakin sallittu tulla. Henry ja Myra Harper toivat kiinanpalatsikoiransa pelastusveneeseen 3. Helen Bishop joutui luopumaan Frou-Frousta hytissään sen ahdistuksen takia. Koira yritti estää häntä lähtemästä pitämällä kiinni hampailla hänen vaatteistaan, kunnes sauma ratkesi. Myöhemmin Bishop puhui surustaan: ”Pienen koiran menettäminen vahingoitti minua kovasti, en koskaan unohda kuinka se piti kiinni vaatteistani”.
Yksikään muista eläimistä ei selviytynyt. Jossain vaiheessa uppoamisen aikana joku päätti vapauttaa koiria kenneleistään, minkä jälkeen ne liikkuivat kansilla holtittomasti.
Uppoamisen jälkeen useat eloonjääneistä tekivät korvaushakemuksia kadonneista lemmikeistä ja siipikarjasta. Daniel vaati 750 dollaria menetetystä ranskanbulldoggista, kun taas Carter vaati 300 dollaria kahden koiransa menetyksestä. White vaati 207,87 dollaria menetetyistä kanoista ja Anderson vaati 50 dollaria menetetystä chow chowsta. Vain kolme 12 koirasta selviytyi uppoamisesta.[6][5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.