EU:n digimarkkinasäädös, (engl. Digital Markets Act, DMA) on Euroopan komission lainsäädäntö.[1][2] Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on varmistaa korkeampi kilpailu Euroopan digitaalisilla markkinoilla estämällä suuria yhtiöitä käyttämästä väärin markkinavoimaansa ja sallimalla uusien toimijoiden tulon markkinoille.[3] Siinä todetaan velvoiteluettelo tiettyjen portinvartijoiden velvollisuuksista, ja jos sääntöjä ei noudateta, käytössä on seuraamusmekanismeja, mukaan lukien sakot, jotka ovat enintään 10 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.[4][5]
Säädös astui voimaan 1. marraskuuta 2022 ja tuli sovellettavaksi 2. toukokuuta 2023.[6][7]
24. maaliskuuta 2022 parlamentin ja neuvoston neuvottelijat sopivat tekstistä alustavasti. Kun säädösteksti on viimeistelty teknisellä tasolla ja juristilingvistien tarkastama, se tarvitsee vielä parlamentin sekä neuvosto hyväksynnän. Kun tämä prosessi on saatu päätökseen, se tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallinen lehdessä, ja sääntöjä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua.[8]
Säädös koskee Euroopan unionin suurimpia digitaalisia alustoja. Ne tunnetaan myös "portinvartijoina" johtuen "vakiintuneesta ja kestävästä" markkina-asemasta joillakin digitaalisilla aloilla ja koska ne täyttävät myös tietyt käyttäjien määrään, liikevaihtoon tai pääomaan liittyvät kriteerit.[1][5]
EU julkaisi syyskuussa 2023 digijättiläiset, joita DMA koskee. Niiden joukossa on neljä some-verkostoa (TikTok, Facebook, Instagram, LinkedIn); kuusi "välittäjä" palvelua (Google Maps, Google Play, Google Shopping, Amazon verkkokauppa, iOS App Store, Meta verkkokauppa); kolme ADS- eli mainosjakelujärjestelmää (Google, Amazon ja Meta); kaksi selainta (Chrome, Safari); kolme käyttöjärjestelmää (Google Android, iOS, Windows PC OS); kaksi N-IICS, tai pikaviestintäjärjestelmää (WhatsApp, Facebook Messenger); yksi hakukone (Google); ja yksi videoiden jakojärjestelmä (YouTube).[9]
Yelpin väitteiden mukaan muutoksella on päinvastaiset vaikutukset kuin on tavoitteena. Tavoitteena on ohjata enemmän käyttöä suurten yritysten kilpailijoihin, mutta muutoksien jälkeen kuluttajat pysyvät entistä enemmän suurten yritysten asiakkaina. Googlen mukaan he ovat tehneet yli 20 muutosta jotta Yelpin kaltaisilla palveluilla on enemmän mahdollisuuksia näkyä tuloksissa. Yelpin liikevaihdosta alle yksi prosentti on peräisin Yhdysvaltain ulkopuolelta.[10]
Brave Software, Mozilla ja Vivaldi ovat kertoneet selaimiensa asennusmäärien kasvusta säädöksen tultua voimaan. Vivaldin toimitusjohtaja Jon von Tetzchner kritisoi tilannetta, koska se ei vielä vaikuta laajempaan Eurooppaan kuten Norjaan ja Islantiin.[11]
Open Web Advocacy (OWA) on kiinnittänyt huomiota erilaisiin sovellusohjelmiin integroituihin selaimiin. Open Web Advocacyn mukaan sovelluksiin integroidut selaimet toimivat eri säännöillä kuin itsenäiset verkkoselaimet. Muun muassa Tim Berners-Lee on kirjoittanut suljettujen järjestelmien haitoista.[12]
Kesäkuussa 2024 EU-komissio syytti Applea kilpailun rajoittamisesta sovelluskauppa App Storessa. Komissio ilmoitti alustavassa lausunnossaan katsovansa, että sovelluskaupan säännöt ovat ristiriidassa DMA:n kanssa.[13]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
