Bradley-ilmiö

Bradley- (engl. Bradley-effect) tai Wilder-ilmiö on mielipidetiedustelujen epätarkkuustekijä tapauksissa, joissa Yhdysvaltain politiikassa vaalikampanjassa ovat vastakkain valkoinen ja ei-valkoihoinen ehdokas.^[1] On ollut tapauksia, joissa tilastollisesti merkittävä määrä valkoihoisia äänestäjiä kertoo kyselyssä ennen vaaleja, että he ovat joko vilpittömästi epätietoisia tai todennäköisesti äänestävät ei-valkoihoista ehdokasta, mutta nämä äänestäjät muuttavat käyttäytymistään, kun antavat äänensä.

Douglas Wilder, jonka mukaan Wilder-efekti on nimitetty.

Valkoiset äänestäjät, jotka sanoivat, että ovat epätietoisia, jakautuvat tilastollisesti suurin luvuin valkoihoisen ehdokkaan taakse, ja useat niistä valkoihoisista äänestäjistä, jotka sanoivat äänestävänsä mustaihoista ehdokasta loppujen lopuksi antavat äänensä valkoihoiselle ehdokkaalle. Tämä haluttomuus antaa tarkkoja kyselyvastauksia on joskus laajentunut myös vaalien jälkeisiin kyselyihin.

Tutkijat ovat teoretisoineet, että jotkut valkoihoiset äänestäjät tuntevat sosiaalista painetta olla antamatta julkisesti tukeaan valkoihoiselle ehdokkaalle, koska he pelkäävät, että se saisi heidät näyttämään rasistilta.^[2]

Lähteet

1. Langer, Gary (1989): "Election Poll Problems: Did Some Voters Lie? (Associated Press). Reddy, Patrick: "Does McCall Have A Chance?" Buffalo News 2002.
2. Rowland, Ashley: "Impact of race on Ford's defeat debated" Chattanooga Times Free Press 2006.^{[vanhentunut linkki]}