Bilbao
kaupunki Baskimaan itsehallintoalueella, Espanjassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Bilbao (baskiksi Bilbo) on kaupunki Pohjois-Espanjassa. Se on Baskimaan itsehallintoalueen suurin kaupunki ja Biskajan maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee Nerviónjoen varrella ja on tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Bilbaon väkiluku on 345 110 (2017)[2] ja Biskajanlahdelle ulottuvat esikaupunkialueet mukaan lukien metropolialueella asuu 1,0 – 1,1 miljoonaa ihmistä.[3][4]
| Bilbao (Bilbo) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Bilbao |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Espanja |
| Itsehallintoalue | Baskimaa |
| Maakunta | Vizcaya |
| Perustettu | 15. kesäkuuta 1300 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Juan María Aburto (EAJ-PNV) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 41 km² |
| Korkeus | 0–689 m |
| Väkiluku (2017) | 345 110 |
| – Väestötiheys | 8 417 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 48001–48015 |
| Suuntanumero(t) | 94 |
|
Lähteet: [1] = Väkiluku
|
|
Bilbaon perusti 15. kesäkuuta 1300 Don Diego Lopez de Haro V, mutta paikalla oli ollut asutusta ja satama jo kauan sitä ennen. Kaupungin nimen alkuperää ei tunneta varmasti. 1400-luvulla Bilbaon väkiluku oli noussut lähelle kolmea tuhatta, mutta se kärsi ylhäissukujen välisistä sodista. Vuonna 1511 Bilbao sai konsulaatin ja siitä tuli Kastilian merinovillan tärkein vientisatama. Espanjan imperiumin aikana Bilbaosta tuli maan pohjoisrannikon tärkein talous- ja kauppakeskus. 1800-luvun teollisen vallankumouksen myötä kaupungin metalliteollisuus kehittyi voimakkaasti. Bilbaoon liitettiin 1800-luvun lopulla Abandon kylä, ja 1876 aloitettujen laajennushankkeiden myötä kaupungin pinta-ala kaksinkertaistui. 1900-luvun alussa Bilbao oli Espanjan vaurain kaupunki, ja siellä sijaitsivat maan tärkeimmät pankit ja vakuutusyhtiöt.[5]
Bilbao oli Espanjan sisällissodassa hallituksen puolella. Francisco Francon joukot miehittivät sen kuitenkin kesäkuussa 1937. Kaupunki ei kärsinyt tappiosta, mutta sen sillat tuhottiin puolustusyrityksissä. Bilbao oli ensimmäisen Baskien autonomisen hallinnon pääkaupunki. Francon hallintokaudella kaupunki kasvoi voimakkaasti.[5]
Bilbao kärsi pahoista tulvista vuonna 1983. Bilbao on 2000-luvun alussa läpikäynyt suuria kunnallisteknisiä muutoksia. Muutoksia on erityisesti aiheuttanut uusi metro ja Guggenheimin taidemuseo, jonka on suunnitellut maailmankuulu arkkitehti Frank Gehry. Liikennettä on kehitetty rakentamalla EuskoTran-raitiovaunuverkko, joka otettiin käyttöön 2002.[5]
Kaupungin läpi virtaavan Nerviónjoen varrelta on vapautunut suuri määrä kiinteistöjä Bilbaon sataman siirryttyä Biskajanlahden rannalle. Muita merkittäviä rakennushankkeita ovat olleet Euskaldunan kongressikeskus ja Santiago Calatravan suunnittelema Zubizurin silta. Myös uusi rakennus Baskimaan hallituksen käyttöön on rakenteilla, ja joella sijaitsevan Zorrozaurren saaren uudisrakentamista suunnitellaan.[5]
Bilbaossa on runsaasti arkkitehtonisia nähtävyyksiä, jotka ovat kävelyetäisyydellä toisistaan.[6]
Lentoasema
Bilbaon lentoaseman terminaalin on suunnitellut espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava, ja se otettiin käyttöön vuonna 2002.[6]
Euskalduna
Konsertti- ja konferenssikeskus Euskalduna on entisellä telakka-alueella. Rakennus muistuttaa keskeneräistä laivaa.[6]
Metro
Arkkitehti Norman Fosterin suunnittelemat uuden metroverkoston sisäänkäynnit Plaza Moyúa -aukion reunalla ovat kuin kastematoja kaivautumassa maan pinnalle. Niistä käytetään suunnittelijansa mukaan nimitystä "fosteritas".[6]
Guggenheim-museo
Frank Gehryn suunnittelema Bilbaon Guggenheim-museo avattiin 1997, ja se on ollut siitä pitäen kaupungin vetonaula. Museon lähellä olevat veistokset, kuten Louise Bourgeoisin teräshämähäkki, kuuluvat museon kokoelmiin.[6]
Zubizurin silta
Santiago Calatravan suunnittelema Zubizurin kävelysilta yhdistää Nerviónjoen rannat. Silta valkoisine kaarineen ei ole ollut käytännössä kovin toimiva, sillä pinnoitteena käytetty lasitiili oli sateella liukas ja se jouduttiin peittämään muovimatolla.[6]
Casco Viejo
Bilbaon vanhakaupunki on Casco Viejo. Sen keskeisiä elementtejä ovat aukio Plaza Nueva sekä kirkot Catedral de Santiago[6] ja La Iglesia de San Antón.
Kauppahalli
Kauppahalli Mercado de la Ribera on rakennettu 1929 ja sijaitsee vanhankaupungin laidalla. Halli on kunnostettu 2000-luvulla sisältä modernin askeettiseksi, ja vanhasta on jäljellä vain ulkokuori.[6]
Guggenheimin taidemuseo
Kaupungintalo
Zubizurin silta ja Isozaki Atea -kaksoistornit
Casco Viejo
Mercado de la Ribera
Santiagon tuomiokirkko
Bilbaon ilmasto on kuvattu taulukossa:
|
Bilbaon ilmastotilastoa
Lähde: Weather Information for Bilbao World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.8.2009. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Bilbaon suosituimmat lajit ovat jalkapallo ja koripallo. Athletic Bilbao on voittanut Espanjan mestaruuden kahdeksan kertaa ja CB Bilbao Berrista on tullut nopeasti yksi Bilbaon suosituimmista joukkueista.
Athletic Bilbao pelaa kotiottelunsa San Mamésin stadionilla.
Vuonna 1970 Bilbao oli 6. suurin kaupunki Espanjassa 410 000 asukkaallaan ja kolmanneksi suurin metropolialue. Vuonna 1981 väkiluku oli 433 115. Tämän jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut tasaisesti.
Väestönkehitys 1842 – 2013
| Vuosi | 1842 | 1887 | 1900 | 1920 | 1950 | 1960 | 1970 | 1981 | 1991 | 2001 | 2003 | 2006 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 10 243 | 35 227 | 81 956 | 115 014 | 216 417 | 294 174 | 405 908 | 433 115 | 369 839 | 349 972 | 353 173 | 354 145 | 349 356 |
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
