From Wikipedia, the free encyclopedia
Azerbaidžanin kurdit ovat Azerbaidžanissa asuva kurdivähemmistö. Suuri osa heistä on sulautunut maan valtaväestöön. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin Azerbaidžanin valtion toimet ja sama uskonto valtaväestön kanssa. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanissa on 6 100 kurdia. Kurdin kieltä ei enää juuri puhuta.
Azerbaidžanin kurdit | ||||
---|---|---|---|---|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | azeri, kurdi | |||
Uskonnot | šiialaisuus |
Tiettävästi ensimmäiset kurdit Kaukasuksen alueella olivat sinne 900-1100-luvuilla muuttaneita paimentolaisia, jotka tulivat alueelle ehkä parempien laidunmaiden perässä[1]. Suuremmissa määrin heitä tuli alueelle kun Persian hallitsija Abbas I siirsi kurdeja vartioimaan valtakuntansa luoteisrajoja[2]. Kurdeja muutti alueelle uudestaan 1800-luvulla, jolloin Venäjän keisarikunta liitti Kaukasuksen alueita itseensä. Persiassa ja Ottomaanien valtakunnassa harjoitetun vainon takia monet etsivät suojaa Venäjältä ja heitä asutettiin syystä tai toisesta tyhjentyneille alueille. Esimerkiksi vuonna 1807 Karabahiin asutettiin 600 kurdiperhettä. Siirtolaisuus jatkui ja määrät kasvoivat aina 1900-luvun alkupuolelle. Suurin osa Azerbaidžaniin muuttaneista tuli Persian alueelta. Samaan aikaan myös Armenian alueelle muodostui kurdivähemmistö.[1]
Bolševikkien tultua valtaan Venäjällä kurdeja alettiin kansalaistaa. Tähän hankkeeseen kuului niin sanotun Punaisen Kurdistanin alueen perustaminen vuonna 1923. Alue käsitti kuusi piirikuntaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan siellä asui 37 470 kurdia. Samaan aikaan kuitenkin vain 17 % heistä ilmoitti puhuvansa kurdia äidinkielenään. Vallanpitäjien suhtautuminen kurdeihin muuttui kuitenkin myöhemmin ja heitä alettiin pitää uhkana heidän muihin kurdeihin rajojen ulkopuolelle ylläpitämiensä suhteiden takia. Punainen Kurdistan lakkautettiinkin vuonna 1929. Kurdit olivat ensimmäisiä Neuvostoliiton väestönsiirtojen kohteiksi joutuneita kansoja ja suuri osa heistä siirrettiin vuonna 1937 Kazakstaniin ja Siperiaan. Siirrot johtivat tuhansien kuolemaan. Kurdien sallittiin palata Azerbaidžaniin 1950-luvulla, mutta he olivat jo käytännössä hävinneet merkittävänä väestöryhmänä.[3] Vuoden 1959 väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanissa oli 1 500 kurdia,[4] vuonna 1979 5 700[5] ja vuonna 1989 12 200[6]. Armenialaiset joukot miehittivät entisen Punaisen Kurdistanin alueen Vuoristo-Karabahin sodassa vuosina 1992–1993, minkä seurauksena sen voimakkaasti sekoittunut kurdi-azeriväestö joutui pakenemaan kodeistaan[3].
Nykyisin kurdien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä suuri osa heistä on pitkälle sulautunut valtaväestöön. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin Azerbaidžanin valtion sulauttamistoimet ja sama uskonto valtaväestön kanssa.[1] Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanissa on 6 100 kurdia, joista suuri osa on rekisteröity armenialaisten miehittämään Laçınin piiriin sekä Nahitševaniin[7]. Kurdin kielellä on pienimuotoista mediatoimintaa, kuten radiolähetyksiä ja sanomalehtiä. Joitakin kurdeja on pidätetty epäiltyinä Kurdistanin työväenpuolueen jäsenyydestä. Ulkomaan kansalaisuuden omaavia kurditaustaisia puolueen jäseniä on myös luovutettu Turkkiin.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.