Cimeliidae on lajimäärältään hyvin pieni perhosheimo. Aikaisemmin se oli Axioidea-yläheimon ainoa jäsen, mutta kuuluu nykyisin sirppisiipimäisten yläheimoon[1]. Heimoon kuuluu kuusi lajia kahdessa eri suvussa: Epicimelia ja Axia. Euroopassa tavataan kolme lajia, joiden levinneisyys rajoittuu Välimeren ympäristöön.
| Cimeliidae | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Sirppisiipimäiset Drepanoidea |
| Heimo: |
Cimeliidae Chrétien, 1916 |
| Synonyymit | |
|
|
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Heimon lajit ovat keskikokoisia, leveäsiipisiä, useimmiten värikkäitä perhosia, joiden siivissä on monilla lajeilla laajat valkoiset laikut. Etusiipi on muodoltaan melko terävä ja muodoltaan voimakkaan kolmiomainen. Lepoasennossa siivet ovat jyrkän kattolaskuisesti ruumiin sivuilla peittäen kokonaan sekä takaruumiin että takasiivet. Takaruumiin seitsemännen jaokkeen hengitysaukkoon liittyy parillinen, taskunmuotoinen elin, joka saattaa liittyä kuuloaistiin.[2][3]
Aikuisten perhosten pistesilmät ovat pienet ja chaetosemat puuttuvat kokonaan. Huulirihmat ovat erittäin lyhyet. Tuntosarvet ovat molemmilla sukupuolilla kaksoiskampamaiset. Imukärsä on suomuton ja sen pituus vaihtelee lajista riippuen lyhyestä melko pitkään.[3]
Perhosten etu- ja takasiipiä yhdistää frenulum-retinaculum-rakenne ja naaraalla frenulum muodostuu useista erillisistä sukasista. Perhoset lentävät yöllä ja molemmat sukupuolet tulevat valolle.[3]
Vain kahden lajin, Axia margarita ja Axia napoleona, koko kehityskaari tunnetaan. Näillä naaraan tuottamat munat ovat muodoltaan litteitä ja täysikasvuisen toukan selässä on uloke. Koteloituminen tapahtuu kasvinjätteiden sekaan maahan.[3]
Kaikkien toukkavaiheessaan tunnettujen lajien toukat elävät ravintokasvillaan vapaina syöden eri tyräkkilajeja (Euphorbia).[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
